Viikon kulttuuripersoonamme, museo- ja tiedekeskus Luupin yhteistyökoordinaattorina työskentelevä Sampo Puoskari tuntee Tiedekeskus Tietomaan kuin omat taskunsa – mies aloitti uransa tiedekeskuksessa jo vuonna 1993.
Aikaisemmin kirjoittavana toimittajana työskennellyt Puoskari harrastaa lukemista, elokuvia ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja harjoittaa journalistista taustaansa edelleen Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustusjulkaisu Pohjanpojan päätoimittajana.
Sampo, miltä elämä näyttää ja tuntuu nyt, tämän poikkeuksellisen tilanteen keskellä?
Vuosi sitten ystävänpäivänä perheeseeni syntyi poika, jonka kasvamista ja kehittymistä olen pystynyt etätyöaikana seuraamaan mukavan paljon. Asun Pattijoella, joten päivittäinen kulkeminen Ouluun on ollut paljon normaalia vähäisemäpää.
Työn osalta Tietomaa on ollut paljon suljettuna koronarajoitusten vuoksi, mikä on lopettanut esimerkiksi osaltani ryhmäopastukset kokonaan. Olen kuitenkin paikannut sitä muun muassa aloittamalla Tieto-Sampon Facebook-päivitykset Tietomaan sivuilla sekä Tietomaan tiedevideoiden tekemisen.
Miltä Oulu näyttää sinun silmin juuri nyt?
Oulua kehitetään juuri nyt voimakkaasti eri tavoilla. Tulevaisuuden odotukset ovat suuret, ja Oululla on kaikki mahdollisuudet herätä muutaman viime vuoden ajan jatkuneesta ruususen unesta todella dynaamiseen toimintaan.
Museo- ja tiedekeskus Luupin osalta pääkohteidemme (Tietomaa, Pohjois-Pohjanmaan museo ja taidemuseo) tilahanke on ehdoton elinehto sekä kaupungin kulttuurielämälle, tieteen popularisoinnille kuin myös matkailulle. Moni ei ymmärrä, että Suomessa on vain kaksi yleistiedekeskusta, joista se ensimmäinen avattiin juuri Ouluun.
Luupin mahdollisuudet ovat maassamme ainutlaatuiset, kun puhutaan tieteen ja tieteen yhdistämisestä tai vaikka opetusajattelua nyt uudistavasta STEAM:ista (Science, technology, engineering, art and mathematics).
Oulu, yhteistyössä 32 kunnan kanssa, hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Miksi juuri pohjoinen Suomi olisi sopiva valinta voittajaksi?
Pohjoisella on paljon vetovoimatekijöitä ja erikoislaatuisuuksia, mitä muulla Suomella ei ole. Luminen talvi, pakkaset, revontulet ja monimuotoinen luonto kaikkinensa sekä ystävällinen ja vieraanvarainen ihmisluonne ovat meille ominaisia. Oulu on keskellä Suomea ja puolen Suomen kiistaton keskus. Olemme myös erinomaisten kulkuyhteyksien saavutettavissa.
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?
Perinteisesti on ajateltu, että kulttuurista säästetään aina ensimmäisenä. Nyt, kun elämme toista vuotta maailmanlaajuista poikkeusaikaa, kulttuuritarjonnan puuttuminen on ollut esillä jokaisen käytännön elämässä ja mediassa harva se päivä. Ehkä tällä kaikella on tarkoituksensa. Kun korona-ajan matkailu- ja rahavirtoja sekä ihmisten hyvinvointimittareita tarkastellaan ns. normaaliaikoihin, päättäjät tajuavat, mikä valtava merkitys kulttuurilla – niin esittävällä taiteella kuin esillä olevalla taiteella sekä esimerkiksi tiedekeskuksilla – on ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Lähetä tsempit vuoden 2026 Oululle, kun olemme Euroopan kulttuuripääkaupunki.
Meille ei kuulu nurkkakuntainen ajattelu, vaan me kaikki osaamme olla ylpeitä omasta roolistamme eurooppalaisena kulttuuripääkaupunkina. Yhden vuoden aikana voimme tehdä asioita, jotka näkyvät meillä kymmeniä vuosia eteenpäinkin. Nyt on Oulun vuoro!
