Alma Lehmuskallio, 41, on teatteriohjaaja ja Oulun teatterin taiteellinen johtaja.

 

Alma, miltä elämäsi näyttää ja tuntuu nyt, tämän poikkeuksellisen tilanteen keskellä?

Elämä tuntuu hyvältä, mutta aika täyteläiseltä. Olen tosi iloinen siitä, että syksyllä on saatu palata myös live-töihin teatterilla, vaikka tietysti työhön vaikuttavat vieläkin paljon erilaiset rajoitukset. Vaikka pidämme huolen turvaväleistä ja halaamattomuus on ihan kammottavaa, on kuitenkin eri asia saada olla samassa huoneessa mahtavien työkavereiden kanssa sen sijaan, että tekee töitä ainoastaan yksin kotona. Koronakevät oli todella raskas yhdistelmä työtä ja kotia, jotka menivät täysin päällekkäin, mutta nyt on vähän enemmän tilaa hengittää. Odotan ihan hirveästi myös oman ohjaustyöni aloittamista Kaboom ja kuvittelun voima -esityksen parissa.

 

Miltä Oulu näyttää sinun silmin juuri nyt?

Oulussa on ollut ihan käsittämättömän kaunis alkusyksy, ihailen suistoaluetta joka aamu kun pyöräilen töihin. Jonkun verran kaupunkielämä tuntuu vieläkin hiljaisemmalta kuin ennen koronaa, ja kaipaan itse kovasti teatteriin, keikoille ja ihmisten pariin. Ihanaa, että Elokuvateatteri Star, Kahvila Kiikku ja ravintola Tuba ovat taas auki!

 

Oulu hakee kulttuuripääkaupungiksi, miksi juuri meidän alueemme on paras kulttuuripääkaupungiksi?

Oulussa on ihan sairaan hienoja tyyppejä, instituutioita, toimijoita ja ideoita, mutta asenneilmapiiri kulttuuria ja taidetta kohtaan tuntuu välillä vähän kolkolta. Oulu on paras kulttuuripääkaupunki, koska se todella tarvitsee asennemuutosta, nostetta, ylpeyttä, kehuja ja yhteisöllisyyttä. Toivoisin, että täällä tapahtuisi vuonna 2026 paljon sellaista, etteivät omatkaan ystävät etelässä ja maailmalla voisi olla tulematta!

 

Lähetä tsempit vuoden 2026 Oululle, kun olemme Euroopan kulttuuripääkaupunki.

Nautitaan täböllä ja yhdessä kaikesta siitä, mitä ollaan saatu aikaan!