fbpx

 

Luxemburg ja sen ympäristöalueet valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2007, jolloin romanialainen Sibiu oli toinen tittelinhaltija. Luxemburg sijaitsee romanssialueen ja germaanisen alueen taitekohdassa, ja molempien alueiden kulttuuri heijastuu Luxemburgiin, mikä näkyy esimerkiksi virallisissa kielissä, joita ovat ranska, saksa sekä luxemburg. Luxemburg perustettiin vuonna 963 ja suuriruhtinaskunta vuonna 1815, ja nykyään alue tunnetaan monista Euroopan unionin instituutioistaan sekä kansainvälisistä yrityksistään, erityisesti pankeistaan. Luxemburgin väkiluku on yli 600 000, ja asukasta kohden laskettu tulotaso on maailman korkeimpia. Moni työläinen ylittää Luxemburgin rajan päivittäin Saksasta, Ranskasta ja Belgiasta, koska 44% suuriruhtinaskunnan töistä kuuluu rajan ylittäville työntekijöille. Vuonna 2007, 42% väkiluvusta oli ulkomaalaisia. Luxemburg muodostaa yhdessä neljän muun valta-alueen kanssa suuralueen (Grande Région [GR]), joka on ollut merkityksellinen poliittisen ja taloudellisen yhteistyön näkökulmasta jo ainakin viimeiset puoli vuosisataa, ja jolla asuu noin 10 miljoonaa ihmistä. Suuralueeseen kuuluu Luxemburgin lisäksi Vallonia Belgiassa ja Lorraine Ranskassa sekä Rheinland-Pfalz ja Saarland Saksassa.

Vuonna 2007 Luxemburgista tuli ensimmäinen kaupunki, joka on nimetty kahdesti Euroopan kulttuuripääkaupungiksi sen pidettyä titteliä aiemmin vuonna 1995. Moni oli sitä mieltä, että ennen vuotta 1995 Luxemburgin kulttuuritarjonta ja -tilat olivat vaatimattomia, ja että nuoret taiteilijat menivät usein ulkomaille opiskelemaan. Luxemburgin kulttuurisektori kuitenkin kehittyi huomattavasti vuosien 1995-2007 aikana, kun vanhaa kulttuuri-infrastruktuuria korjattiin ja uutta rakennettiin yli puolen miljardin euron investointien voimin. Näistä muutoksista huolimatta monet kulttuurin osakkaat olivat sitä mieltä, ettei Luxemburgin kulttuuritarjonta vastannut ulkomaalaisten eikä nuorten tarpeisiin eikä mielenkiinnon kohteisiin, minkä vuoksi päätettiin, että vuoden 2007 kulttuuripääkaupunkihanke keskittyisi uudempiin kulttuurin ilmenemismuotoihin, jotta ohjelma olisi kiinnostavampi näille ryhmille, joita haluttiin saada suuremmissa määrin osaksi kulttuuritoimintaa. Luxemburg halusi myös luoda suuralueen rajoja ylittävän kulttuuriohjelman kasvattaakseen yhteenkuuluvuuden tunnetta viiden eri valta-alueen välillä sekä edistää “Luxemburgin suuralueen” julkisuuskuvaa. Yli puolet kulttuuripääkaupunkihankkeen 584 projektista toteutettiin Luxemburgissa, ja 139 projektia, eli noin neljännes projekteista, oli rajoja ylittäviä, eli ne toteutettiin kahdella tai useammalla valta-alueella. Myös Ranskan ja Saksan valta-alueet järjestivät useita projekteja alueillaan, ja myös toisen tittelinhaltijan, romanialaisen Sibiun kanssa tehty yhteistyö oli huomattavaa, koska heidän ja Luxemburgin välillä oli useita yhteistyöprojekteja tittelivuoden aikana. Suuralueen Belgiassa sijaitsevalla valta-alueella Valloniassa ei järjestetty ainuttakaan yksinomaan sinne sijoittuvaa projektia.

On arvioitu, että pääkaupunkihanke tuotti 56M€ suoraa ylimääräistä kulutusta matkailijoiden osalta, mitä voidaan pitää hyvänä lukemana, kun sitä verrataan arvioihin vuosien 1995-2003 kulttuuripääkaupungeista, joiden osalta vastaava lukema oli 10M€-37,5M€. Merkittävimmät kulttuuripääkaupunkihankkeen perinnöt ovat i) joidenkin kulttuuritoimintojen jatkuminen ja uudet kulttuuritilat, jotka jatkoivat toimintaansa; ii) uuden toiminnallisen rakenteen muodostaminen Luxemburgiin alueen nuoriso-ohjelman toiminnan jatkamiseksi; iii) jatkuva valta-alueiden rajat ylittävä yhteistyö kulttuuriviranomaisten sekä kulttuuritoimijoiden välillä. Kulttuuritoimijoiden välisten epämuodollisten yhteyksien luomista sekä rajat ylittävän kulttuurillisen yhteistyön hallinnollisen infrastruktuurin vahvistamista voidaan pitää kulttuuripääkaupunkihankkeen merkittävimpinä saavutuksina. Luxemburg onnistui myös valjastamaan alueen luovan ja taiteellisen potentiaalin, keskittyen etenkin avantgardistisiin näkökulmiin, ja onnistui tavoitteessaan saada enemmän nuoria osallistumaan kulttuurilliseen toimintaan. Yhteenvetona todettakoon, että vuoden 2007 kulttuuripääkaupunkihanke jatkoi pidemmälle kulttuurisektorin kehitystä, joka oli saavutettu vuoden 1995 hankkeen myötä, kehittämällä kulttuurialaa vastaamaan sellaisten ryhmien tarpeisiin ja mielenkiinnon kohteisiin, jotka olivat aiemmin olleet selvästi aliedustettuina kulttuuritoiminnassa.

 

Lähteet