Itävaltalainen, noin 200 000 asukkaan Linz valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2009 yhdessä Liettuan pääkaupungin Vilnan kanssa. Linzillä oli useita tavoitteita, jotka se halusi saavuttaa kulttuuripääkaupunkiprojektinsa avulla, kuten vahvistaa asemaansa uskottavana kulttuurimatkailukohteena, joka tarjoaa vierailijoille jotain muuta kuin muut itävaltalaiset kaupungit, kuten Wien ja Salzburg. Linz halusi siis kehittää kulttuuritarjontaansa sekä matkailupalveluitaan. Muita merkittäviä tavoitteita olivat paikallisten ylpeyden lisääminen kotikaupunkiaan kohtaan sekä yhteyksien luominen paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten kulttuuritoimijoiden välille, jotta Linz09-projektin hyödyt saataisiin ylläpidettyä ja jotta niiden pohjalta voitaisiin kehittää kulttuurialaa tulevinakin vuosina. Voidaan todeta, että Linz saavutti kaikki päätavoitteensa. Tarkastelkaamme, miten he onnistuivat tässä ja mitkä tilastot tukevat tätä arviota.

Useimpien osakkaiden mielestä suurin yksittäinen tekijä Linz09:n menestykseen oli kaupungin sekä Ylä-Itävallan alueen ja kansallisen hallituksen tehokas ja rakentava keskinäinen vuorovaikutus. Myös muiden osakkaiden onnistunut vuorovaikutus lisäsi pääkaupunkiprojektin menestystä. Toinen merkittävä menestystekijä oli kokeneen ja kansainvälisesti ansioituneen taiteellisen johtoryhmän palkkaaminen, sekä kyseiselle ryhmälle projektin suunnittelun ja taloudellisten investointien suhteen annettu vapaus ja luottamus. Tällaisen vapauden antaminen on tietysti aina jonkinlainen riski, mutta ilman kyseistä riskinottoa Linz ei todennäköisesti olisi pystynyt saamaan näin kokeneiden ja arvostettujen ammattilaisten apua. Voidaan todeta, että kyseessä oli laskelmoitu riski, joka lopulta osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi.

Linz09:n kokonaisbudjetista (68,7M€) lähes viidennes sijoitettiin markkinointiin ja kommunikaatioon. Pääkaupunkiprojektin mainostamista voidaan pitää menestyksenä, kun tarkastellaan paikallisten tietoisuutta ja asenteita projektia kohtaan vuonna 2006, eli kolme vuotta ennen tittelivuotta. Kyselytutkimus paljastaa, että paikallisista 91% oli tietoisia siitä, että Linz tuli olemaan Euroopan kulttuuripääkaupunki ja 88% mielestä kulttuuripääkaupunkititteli oli Linzille joko “hyvä” tai “erittäin hyvä” asia.

Matkailutilastoista voi päätellä, että kulttuuripääkaupunkiprojekti pelasti Linzin globaalin taloudellisen laman pahimmilta vaikutuksilta, jotka heikensivät merkittävästi esimerkiksi muiden itävaltalaisten kaupunkien taloutta. Linzissä vieraili 2 895 000 turistia vuonna 2009, ja yöpyneiden vierailijoiden osuus kasvoi 10% edelliseen vuoteen verrattuna.  Samaan aikaan Grazissa, Salzburgissa ja Wienissä yöpyneiden vierailijoiden määrä laski 1,8% – 4,6%. Kulttuuripääkaupunkititteli vaikutti myönteisesti myös Linzin vieraanvaraisuuspalveluiden sekä infrastruktuurin kehittämiseen, mistä esimerkkinä mainittakoon kolmen uuden hotellin rakennuttaminen sekä monien muiden hotellien kunnostaminen ja laajentaminen.

Johannes Kepler-yliopiston taloustieteiden yksikön tutkimuksen mukaan, joka tarkasteli kulttuuripääkaupunkiprojektin taloudellisia vaikutuksia Ylä-Itävallan alueeseen vuosien 2005 ja 2010 välillä, projekti lisäsi alueellista bruttokansantuotetta 426 miljoonalla eurolla. Samassa tutkimuksessa todetaan, että Linz09 myös loi ja varmisti 4 625 työpaikkaa. Valtaosa näistä vaikutuksista oli seurausta infrastruktuurin kehittämisprojekteista, kuten Postlingbergin rautatien kehittämisestä ja laajentamisesta. Linz sekä Ylä-Itävallan alue sijoitti näihin projekteihin myös paljon sellaista rahaa, jota ei ollut budjetoitu kulttuuripääkaupunkihankkeeseen. Ylä-Itävallan infrastruktuurin kehittämiseen sijoitettiin 323M€ ja edellä mainitussa tutkimuksessa todettiin, että Linz09:ään sekä siihen liittyviin infrastruktuuriprojekteihin sijoitetut rahat oli jo saatu takaisin tutkimuksen työstämisen aikana.

Linz panosti tittelivuonnaan myös eurooppalaisen ja globaalin ulottuvuuden edistämiseen, vaikkei tämä ollutkaan sen päätavoitteita. Tätä väitettä tukee muun muassa se, että Linz09:ään osallistui taiteilijoita ja esiintyjiä 66 eri maasta. Tittelivuonna kaupungissa järjestettiin paljon eurooppalaisia festivaaleja ja muita tapahtumia. Osa tapahtumista, kuten Ars Electronica Festival, oli sellaisia, jotka oli järjestetty Linzissä aiempinakin vuosina. Jotkin tapahtumat, kuten 10. eurooppalaiset nuorten musiikkifestivaalit, olivat puolestaan kertaluontoisia Linzille. Linzille tulee antaa tunnustusta myös yhteisten eurooppalaisten teemojen tutkimisesta, etenkin natsien valta-aikaan tutustumisesta. Linzin natsi-menneisyyteen liittyvä tutkimus ja näyttelyt olivat todennäköisesti laaja-alaisimpia, mitä yksikään itävaltalainen kaupunki oli siihen mennessä aiheeseen liittyen tehnyt, ja kaupunki sai tämän vuoksi laajaa kansainvälistä tunnustusta. Jotkut myös kritisoivat Linziä näin aran aiheen käsittelystä, mutta useimpien osakkaiden mielestä tähän vaikeaan teemaan tutustuminen auttoi paikallisia käsittelemään näitä menneisyyden tapahtumia, ja siten hyväksymään ne ja pääsemään niistä yli. Linzissä järjestettiin myös tapahtumia, jotka juhlistivat kulttuurista moninaisuutta ja joissa eri etniset ryhmät saivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Esimerkki tällaisista tapahtumista ovat Völkergartenissa (Ihmisten puisto) järjestetyt interkulttuuriset kohtaamiset, joissa eri kulttuurisista ja etnisistä taustoista olevat ihmiset Neustadtviertelin kaupunginosasta kokoontuivat yhteen viettämään aikaa toistensa kanssa.

Vaikka suuri osa kulttuuritarjonnasta loppui tittelivuoden päättymisen myötä, jotkin Linz09:ssä lanseeratut projektit jatkoivat toimintaansa. Jatkuneita toimintoja olivat muun muassa Keplerin salonki, joka sisälsi useita tieteellisiä keskusteluja 1600-luvulla eläneen tähtitieteilijän entisessä kodissa; Turmeremit (tornin erakko); Seuraava sarjakuva, joka on monialainen festivaali sarjakuville sekä piirroselokuvataiteelle sekä Pixel Hotel, joka on uusien ”hotelli” huoneiden verkosto epätavallisissa paikoissa ympäri kaupunkia. Hörstadt (Akustinen kaupunki) ansaitsee erityismaininnan: tässä ohjelmassa esiteltiin uusia kokeiluja urbaaniin kehitykseen liittyvien ongelmien, kuten melusaasteen, ratkaisemiseksi. Hörstadtin oppeja sovelletaan nykyään eri puolilla maailmaa. Linz09:n pääosakkaat kokivat, että kulttuuripääkaupunkiprojekti antoi Linzille arvokasta kokemusta kulttuurisesta johtamisesta. Yksilöiden sekä instituutioiden saama kokemus, parantunut yhteistyö, myönteisempi tulevaisuudenkuva sekä lisääntynyt ammattitaito ovat kaikki arvokkaita hyötyjä, jotka tulevat auttamaan Linzin kulttuurista johtamista tulevaisuudessa.

 

Lähteet