fbpx

Kiertomatka Euroopassa: Lille 2004

11.12.2020 | Kiertomatka Eurooppaan, KIRJOITUKSET

 

Lille oli italialaisen Genovan ohella toinen Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2004. Pohjois-Ranskassa Belgian rajan tuntumassa sijaitseva Lille on hyötynyt sijainnistaan lähellä Hollantia, Saksaa ja Englantia, sillä tämä mahdollisti Lillen nousun suureksi kaupalliseksi keskukseksi jo 1300-luvullla. 1800-luvulla Lillestä tuli merkittävä toimija tekstiilialalla. 1960-luvulla tekstiiliala, sekä koneala, joka oli merkittävä toimeentulon lähde koko Lillen metropolialueella, hiipuivat. Tämä muutos johti taloudellisesti vaikeaan aikakauteen metropolialueella, sekä koko Nord-Pas-de-Calaisissa, joka oli tuolloin Ranskan pohjoisin itsehallintoalue. Seuraavaksi palveluala nousi merkittävimmäksi tuotannonalaksi alueella.

Lille oli jo kulttuurikaupungin maineessa ennen kuin sille myönnettiin kulttuuripääkaupunkititteli, ja kaupunki tunnettiin useista kulttuuri-instituutioistaan, kuten Lillen kansallisesta sinfoniaorkesterista, Ranskan toiseksi suurimmasta taidemuseosta sekä Lille Grand Palaisista, joka on kongressitalo, näyttelykeskus ja teatteri. Lisäksi Lille on ansioitunut tutkimuksessa ja koulutuksessa, sijoittuen monilla aloilla kärkeen kansallisissa vertailuissa. Huolimatta maineestaan kulttuurin ja koulutuksen sektoreilla, Lille kärsi edelleen kielteisestä julkisuuskuvasta, joka syntyi sen seurauksena, että vuosien 1946-1986 välillä 400 000 työpaikkaa katosi Nord-Pas-de-Calaisin alueelta. Monet muutkin jälkiteolliset alueet, kuten Liverpool ja Bilbao, ovat kokeneet vastaavan ilmiön. Lillen kulttuuripääkaupunkihankkeen tärkeimpiä tavoitteita olikin luoda uusia mahdollisuuksia taloudelliselle kasvulle alueen elinvoiman lisäämiseksi sekä julkisuuskuvan muuttamiseksi myönteisemmäksi.

Kaupungin tavoitteena oli saada aikaan suuren mittakaavan urbaani muutos, muttei vain sille itselleen, vaan koko Lillen metropolialueelle, mukaan lukien 193 kaupunkia ja kylää, sekä osa Belgian puoleista aluetta. Tavoitteena oli lisätä seudun vetovoimaa ja kehittää sen kulttuurisektoria, sekä myös houkutella kansallisia ja kansainvälisiä yrityksiä alueelle taloudellisen kehityksen lisäämiseksi. Lillen kulttuurihankkeen verkostoituminen oli niin mittavaa, että monet näkivät hankkeen siihenastisen kulttuuripääkaupunkihistorian “eurooppalaisimpana”. Kulttuuriohjelma veti puoleensa noin yhdeksän miljoonaa osallistujaa 2 500 tapahtumaan ja sisälsi noin 17 500 kulttuurin tuottajaa. 39% tapahtumista oli ilmainen pääsy, mikä mahdollisti laajan yhteiskunnallisen osallistumisen. Myös lapset ja nuoret oli hyvin huomioitu, mistä osoituksena käy esimerkiksi se, että yli 1200 koulua oli mukana hankkeessa ja yli 900 tapahtumaa oli suunnattu erityisesti lapsille ja nuorille.

Kulttuuripääkaupunkihankkeella on ollut selkeä vaikutus Lilleen, ja yksi indikaattori sen suorasta menestyksestä oli se, että 96% vierailijoista arvioi kulttuuriohjelman menestyksekkääksi ja suositteli muiden vierailevan Lillessä. Taatakseen kulttuuripääkaupunkihankkeen aikaansaaman myönteisen kehityksen jatkumisen, Lille perusti Lille 3000-organisaation koordinoimaan ja järjestämään kulttuurikausia kaupunkiin kolmen vuoden välein ja vaihtuvin teemoin. Ensimmäiset kolme kautta (2006, 2009 ja 2012) houkuttelivat kukin noin kaksi miljoonaa vierailijaa, mitä pidettiin yleisesti hienona saavutuksena. Lisäksi Lillen matkailutoimisto oli vuoteen 2015 mennessä kasvattanut vierailijoidensa määrää noin 40% “normaaleina” (vuosina, jolloin ei ollut kulttuurikautta) vuosina verrattuna kulttuuripääkaupunkihanketta edeltäneeseen aikaan. Myös työllisyyden suhteen kulttuuripääkaupunkihanke oli erittäin menestyksekäs, sillä vuosien 2003-2008 aikana työpaikat kulttuurialalla lisääntyivät 22%, minkä lisäksi matkailu- ja hotellialan työpaikat metropolialueella lisääntyivät 15%. Yhteenvetona todettakoon, että kulttuuripääkaupunkihankkeen myötä Lille onnistui vahvistamaan mainettaan kulttuurikaupunkina, sekä muuttamaan siihen liitettyä kielteistä julkisuuskuvaa, joka juonsi juurensa jälkiteollisen ajan työttömyyskriisiin, kun kaupunki oli siirtymävaiheessa kohti palvelualan valta-asemaa. Lillen kulttuuripääkaupunkihanketta vuonna 2004 pidetään usein yhtenä kaikkien aikojen menestyksekkäimmistä yhdessä esimerkiksi Glasgown (1990) ja Liverpoolin (2008) kanssa, ja heidän hankkeestaan ja pitkäjänteisestä kulttuuristrategiastaan kannattaa ottaa oppia.

 

Lähteet

Jaa sivu eteenpäin

Share on social media

 

Lisää uutisia

More news articles