fbpx

 

Kaupunkifoorumin yleisöä

12–13.10. Oulussa järjestetty kaupunkifoorumi keräsi paikalle nimekkään joukon alan asiantuntijoita keskustelemaan kaupunkien ja keskustojen kehittymisestä. Foorumin teemoina olivat kansainvälisen vuorovaikutuksen uusi järjestys, kaupunkikeskustojen tulevaisuus ja kaupungit kestävän talouden muutosvoimana.

Kaupunginjohtaja Päivi Laajalan alkusanojen jälkeen ensimmäisen päivän avasi ministeri Krista Mikkonen, joka muistutti kaupunkien isosta roolista pandemiasta selviämisessä.
–Kaupunkien innovatiivisuus, kehityskyky ja mahdollisuus tehdä nopeita liikkuja ovat nyt tärkeässä roolissa. Korona vaikutti tyypillisiin palvelumuotoihin ja keskustat hiljenivät, kulttuurialan ahdinko kasvoi ja lähiluonnosta tuli entistä merkityksellisempi ihmisille, Mikkonen sanoi.

Ihana kaupunki ihmisille

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin Yliopistosta käsitteli puheenvuorossaan sitä, miten kaupungin kehittäminen voi. Vaattovaaralla oli viesti kaupungeille ja hän sanoi, että kaupunkien tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja järjestää se taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Tämän hetken rakennusbuumi on se, että tehdään pieniä asuntoja ja rakennetaan kohti taivasta viereisen kerrostalon seinä maisemana, ja tätä ajatusta Vaattovaara kyseenalaisti puheenvuorossaan.
–Lähiympäristön laatua ei voi liikaa korostaa, Vaattovaara sanoi.

Piia Pasasen juontamaan paneeliin osallistui Vaattovaaran lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen sekä Suomen hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna. Timonen kehui Vaattovaaran tavoitetta ihanasta kaupungista kaikille ja kertoi tämän päivän Lahden hyviksi puoliksi kaupungin urbaanisuuden ja sen, että lähiluonto alkaa takaovelta.
–Kaupungilla täytyy olla jokin lumovoima, joka vetää keskustaan. Täytyy kysyä, onko täällä hyvä olla, Timonen sanoi.

Paneelissa keskusteltiin myös rahasta, kansainvälisistä markkinoista ja kaupunkien houkuttelevaisuudesta rahoittajien näkökulmasta. Pihlman toi myös esiin työperäisen muuttamisen tärkeyden. Keskustelua herätti myös keskustojen vetävyys ja kaupunkien tyhjät tilat.
–Historia näyttää, että kaupungeilla on mahdollisuus erottua ja nousta rahoittajien tutkaan nopeastikin. Nyt huomio on erilaisuudessa ja siihen olisi hyvä pyrkiä, Pauna sanoi.

Kulttuuripääkaupungin asema kantaa pitkälle

Liverpoolin Yliopiston tohtori Beatriz Garcia puhui kansainvälisestä vuorovaikutuksesta ja siitä, kuinka kauaskantoisia hyötyjä kaupungeille on ollut Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelistä.
–Kulttuuri tulisi nähdä kehittämistyökaluna, Garcia sanoi.

Tiedon jakaminen maiden ja kaupunkien kesken on tohtorin mielestä myös tärkeää, jotta kaikki voivat kehittyä ja kehittää toimintaansa. Hän kertoi, että hänellä on ollut eturivin paikka jo vuosia seurata ja tutkia Euroopan kulttuuripääkaupunkeja ja niiden kehittymistä. Tutkimusten mukaan titteli on lisännyt paikallisten kulttuurin käyttöä pitkällä aikavälillä ja 50–90 prosenttia kaupungin asukkaista on kokenut, että kaupungista on tullut parempi paikka juhlavuoden jälkeen.
–Euroopan kulttuurikaupungin asemalla on paljon hyötyä kaupungeille niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. 30 prosenttia turisteista käyttää yhtenä matkansa valintakriteerinä kulttuuripääkaupunkia ja 60 prosenttia paikallisesta väestöstä on osallistunut ainakin yhteen kulttuuripääkaupunkitapahtumaan, Garcia kertoi.

Oulu2026-hankkeen johtaja Piia Rantala-Korhonen kertoi hankkeen laajuudesta ja siitä, kuinka 32 kuntaa on lähtenyt Oulun mukaan projektiin. Pohjoisen valttikortteja on monia ja Rantala-Korhonen toikin puheenvuorossaan esiin hankkeita, joilla on vahva yhteys paikallisuuteen.
–Arctic Food Lab -hanke tuo esiin pohjoisen maut ja paikalliset raaka-aineet ja se myös yhdistää paikalliset ruokatoimijat ja kuluttajat, Rantala-Korhonen sanoi.

Cuporen tutkijat Mervi Luonila ja Vappu Renko kertoivat tulevien vuosien edessä olevasta tutkimustyöstä. He kertoivat, että tehtävänä on tuottaa tutkimustietoa Oulu2026 toiminnan vaikutuksista ennen juhlavuotta 2026, sen aikana ja juhlavuoden jälkeen.

Kiinnostava, urbaani, soma ja esteettinen kaupunkikuva

Aalto-yliopiston tutkija Sanna Lehtinen puhui kaupunkikeskustan estetiikasta. Hän sanoi, että ruma ja kaunis eivät välttämättä ole vastakkaisia arvoja vaan ne voivat olla olemassa yhtäaikaisesti.
–Aistit, tunteet, muistot ja tieto vaikuttavat kaikki siihen, miten arvostamme jotain tiettyä paikkaa tai tilaa. On myös muuttuvia tekijöitä kuten vuodenajat, luontoelementit ja poikkeusolot, Lehtinen sanoi.

Lehtinen kertoi puheenvuorossaan myös siitä, miten turistien ja paikallisten kokemukset alueista voivat erota toisistaan. Taiteen yhdistäminen kaupunkiin ja kaupunkiympäristön viihteellistäminen olivat myös osa Lehtisen esitystä.
–Kokemuksien jakaminen sosiaalisessa mediassa on nykypäivää. Tämän hetken trendejä ovat elämäntapojen ja esteettisten arvojen diversiteetti, eli sitä, miten urbaanius ja maaseutumaisuus voivat elää kiistatonta rinnakkaiseloa. Kaupunginosafanitus ja kestävyyskysymykset ovat myös pinnalla, Lehtinen kertoi.

Pitovoimasta lumovoimaa

Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikulan puheenvuoro oli ytimekäs ja monessa kuulijassa selvästi innostusta herättävä. Nikulan puheesta välittyi se, että kaupungissa asuva arvostaa muutosta. Muutosta, joka voi myös kestää pidempää kuin hetken.
–Kaupunkien tulisi mahdollistaa valintojen yltäkylläisyys. Keskustasta haetaan elämyksiä ja kohtaamisia. Tee asiat niin hyvin, että naapurikaupunkia alkaa kiinnostamaan, Nikula tiivisti.

Oulussa jo pitkään järjestettyjen Ilmakitaran MM-kisojen tuottaja Hanna Ikonen kertoi Oulun olevan juuri se, oikea paikka kilpailuille. Ikonen sanoi, että tapahtuman yhteisö on tiivis ja erittäin kansainvälinen ja tapahtumaa on yritetty ostaa toisaalle. Hän kertoi monien paikallisten ihmettelevän hänelle sitä, miksi kukaan haluaisi tulla Ouluun.
–Oulu voisi olla ylpeämpi itsestään. Ilmakitaran MM-kisoissa puitteet ja tunnelma ovat aina mahtavat niin järjestäjien kuin osallistujienkin mielestä. Monelle matka Ouluun on jokavuotinen kohokohta, Ikonen kertoi.

Päivän viimeisen puheenvuoron veti Oulun Liikekeskuksen toiminnanjohtaja Leena Vuotovesi, joka piristi iltapäivän tunnelmaa iloisella ulostuonnillaan. Hän toi esiin yhdessä tekemisen tärkeyden, tilojen monipuolisen käytön tarpeen sekä kohtaamisen voiman.
–Omistaminen on murroksessa, jakaminen uudistaa keskustaa. Keskustat ovat muutoksessa, eivät kriisissä. Keskustojen merkitys kulkee yhdessä ihmisten vuorovaikutuksen kanssa, Vuotovesi sanoi.