fbpx

Oulu2026 etsii kumppaneita ideoimaan ja toteuttamaan tulevaa kulttuuriohjelmaa

Ensimmäinen Oulu2026-ohjelmahaun esitiedot on nyt julkaistu ja hakuun voi osallistua niin suomalaiset kuin kansainvälisetkin toimijat. Oulu2026-ohjelmajohtaja Samu Forsblom muistuttaa, että nyt on historiallisen iso mahdollisuus kaikille toimijoille lähteä toteuttamaan ideoita.

”Meille tulee paljon viestejä, että ottakaa koppi tästä tai tuosta aiheesta. Tuotamme itse osan kulttuuriohjelmasta, mutta valtaosa rakentuu yhteistyössä niin paikallisten kuin valtakunnallisten kulttuurintekijöiden kanssa. Nyt on oikea aika alkaa aktiivisesti suunnittelemaan omaa Oulu2026 projektia”, Forsblom sanoo.

Forsblom sanoo, että tarkoitus on rakentaa yhdessä paras mahdollinen Euroopan kulttuuripääkaupunki ja ohjelmahauilla etsitään kumppaneita toteuttamaan kulttuuriohjelmaa. Oulu2026 rahoittaa, sparraa sekä antaa laajan markkinointiviestinnälliseen tuen ja näkyvyyden.  Yleisölle avautuva kulttuuriohjelma tulee koostumaan tuhansista yksittäisistä projekteista. Kulttuuriohjelma alkaa näkymään laajasti lähempänä toteutuvaa kulttuuripääkaupunkivuotta.

”Nyt rakennamme kulttuuriohjelmaa, teemme oululaista kulttuuria näkyväksi Suomessa ja ulkomailla sekä valmistaudumme kaikin tavoin olemaan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Täytyy muistaa, että kulttuuripääkaupunki on Euroopan isoin ja merkittävin kulttuurihanke. Se voi muuttaa kaupunkia pysyvästi”

Tasapuolisuus ja läpinäkyvyys ohjelmahaussa

Ohjelmahaussa ei karsita organisaation mukaan ketään, vaan osarahoitusta voivat hakea kaikki yksityishenkilöistä yhdistyksiin ja yrityksistä järjestöihin ja julkisiin laitoksiin. Oulu2026 rahoittaa pääsääntöisesti enintään 50 prosenttia projektin kokonaisbudjetista ja projektilla on oltava realistinen rahoitusarvio hakuvaiheessa. Omarahoitusosuus voi muodostua muun muassa lipputuloista ja muista avustuksista ja vaikka yritysyhteistyöstä. Forsblom toivoo, että myös oululaiset yrittäjät saadaan mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden toteutukseen.

”Ajattelemme kulttuurista laajasti. Siihen liittyy taide ja tiede, mutta myös esimerkiksi urheilu ja ruokakulttuuri. Erityisen mielenkiintoista on synnyttää taiteen ja teknologian välistä yhteistyötä ja nostaa alueemme kulttuurihistoriaa esiin”.

Oulu2026 -ohjelmahakumalli on yleisesti käytössä Euroopan kulttuuripääkaupungeissa ja sen on todettu olevan tasapuolinen ja mahdollistava myös pienemmille toimijoille. Projektit valitsee Oulu2026-ohjelmatiimi, jonka jälkeen ohjelmajohtaja vie vahvistettavaksi valinnat säätiön hallitukselle.

”Meidän ohjelmatiimissämme on paljon asiantuntijuutta ja eri näkökulmia, ja tarvittaessa käytämme ulkopuolisia asiantuntijoita valintoja tehdessämme. Pyrimme tekemään laadukkaan valintaprosessin”.

Kansainvälisyyttä ja osallistavaa kulttuuria

Syksyn haun hakuohjeet ja valintakriteerit julkaistaan syyskuun ensimmäinen päivä ja itse haku on avoinna 3.10–9.12. Haun osarahoituspäätökset ovat valmiita 31.5.2023. mennessä. Ideoiden tulee olla toteutusvalmiita ja ne täytyy toteuttaa Oulu2026-alueella. Nyt haussa painotetaan laajaa vaikuttavuutta, eli projekteja, jotka synnyttävät laajaa kulttuuri-ilmastonmuutosta.

”Nyt etsimme isoja projekteja sekä tahoja, jotka voivat sitoutua projekteihin jo nyt, vaikka itse toteutukseen on vielä paljon aikaa. Pääpaino on vuodessa 2026, mutta projekti voi alkaa jo edeltävinä vuosina, jos se tukee kokonaisuutta. Pienempien projektien haku aukeaa lähempänä juhlavuotta ja toivomme projekteja kaikista yhteiskunnan osa-alueista”.

Kansainvälisten hakijoiden määrää Forsblom ei osaa arvioida, mutta uskoo haun olevan kansainvälisestikin kiinnostava. Kulttuuripääkaupunki-tittelin saaminen on lisännyt kansainvälistä mielenkiintoa ja kulttuuripääkaupunki-hanke on Euroopassa merkittävä.

Projekteilta Forsblom toivoo erityisesti teknologian ja kulttuurin yhdistämistä ennennäkemättömällä tavalla. Hän toivoo myös luovaa ja mielenkiintoista kaupunkikulttuuria, yhteisöllisyyttä ja osallistuvuutta. Oulussa on puute luovista tiloista ja keskuksista ja niitä ohjelmajohtaja toivoisi lisää. Projektien tulee liittyä Villisti kaupunki, Vastakohtien voima ja Rohkeasti reunalla -teemoihin.

”Olisi hienoa nähdä projekti, minkä synnyttämiseen jokainen meistä voisi osallistua tavalla tai toisella. Tarkoituksena on tuottaa ainutkertaisia kokemuksia ja pysyviä muutoksia ja uusia toimintamalleja, joita hyödyntää myös vuoden 2026 jälkeenkin”.

Tutustu ohjelmahakuun: https://www.oulu2026.eu/ohjelmahaku/

Tärkeitä päivämääriä ovat 13.6. jolloin voit osallistua Ohjelmahaku-webinaariin. Kesäkuussa avaamme etä-hakuklinikat hakijoille, ja syyskuussa julkistamme varsinaisen hakuohjeen verkkosivuillamme. 6.9. järjestämme toisen hakuwebinaarin, 13-14 syyskuuta hakuklinikka palvelee ajan varanneita. Lokakuussa avaamme haun 3.10. - 9.12.. Loka-marraskuussa järjestämme kaksi webinaaria 19.10., 22,11. Hakijoille ilmoitetaan 31.5.2023 mennessä valinnoista.

 

Lisätietoja:
Samu Forsblom
Ohjelmajohtaja
samu.forsblom(a)oulu2026.eu
+358 44 7037558
Euroopan kulttuuripääkaupunki, Oulu2026
Oulun kulttuurisäätiö rs

Tutustu ohjelmahakuun: https://www.oulu2026.eu/ohjelmahaku/

Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026 hakee kumppaneita kulttuuriohjelmaan



Vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungissa Oulussa on kyse innostavasta, monipuolisesta ja ainutlaatuisesta kulttuuriohjelmasta, jota tekevät tuhannet toimijat Suomesta ja Euroopasta. Lokakuussa 2022 avautuu mahdollisuus päästä mukaan kulttuuripääkaupungin ohjelmaan, kun Oulu2026 avaa ohjelmahaun. Nyt haetaan erityisesti ainutkertaisia ja vaikuttavuudeltaan laajoja projekteja, jotka vaativat pidemmän valmisteluajan. Lähempänä vuotta 2026 avautuu haku luonteeltaan yksittäisille yhteisöllisille tapahtumille tai projekteille.  Ensimmäiset ohjelmahakuun liittyvät infotilaisuudet pidetään 13. kesäkuuta klo 12 ja 13.

 

Oulu2026 tähtää pysyvään kulttuuri-ilmastonmuutokseen ja kulttuurin tuomaan positiiviseen kehitykseen pohjoisessa Suomessa. Oulu2026-kulttuuriohjelma rakentuu kolmen eri teeman, Villisti kaupunki, Vastakohtien voima ja Rohkeasti reunalla, kokonaisuuteen. 3. lokakuuta avautuvassa haussa haetaan projekteja, jotka liittyvät näihin teemoihin.

Oulu2026-ohjelmajohtaja Samu Forsblom kehottaa tutustumaan Oulu2026 hakukirjaan ja teemoihin.

“Ohjelmahaussa olisi erityisen kiinnostavaa saada taidetta ja teknologiaa yhdistäviä projekteja. Myös luovat tilakonseptit, festivaalien kehittäminen, alueemme kulttuurihistoria, ainutlaatuinen ruokakulttuuri sekä taiteen ja luonnon yhdistäminen ovat erinomaisia lähtökohtia projektien suunnitteluun. Ohjelmahaussa haluamme ymmärtää kulttuurin laajasti”, kertoo Oulu2026-ohjelmajohtaja Samu Forsblom.

Projektien toiminnallinen pääpaino on luonnollisesti kulttuuripääkaupunkivuodessa 2026 mutta ne voivat tarvittaessa alkaa jo edeltävinä vuosina.

 

Haussa vaikuttavuudeltaan laajoja projekteja

Lokakuussa avautuvaan hakuun voivat osallistua suomalaiset ja kansainväliset toimijat. Suunnitelmien toivotaan olevan valmiustasoltaan sellaisia, että ne voivat toteutua itsenäisesti.  Oulun kulttuurisäätiö voi myöntää projekteille sen kokonaisbudjetista maksimissaan noin 50 prosentin osarahoituksen.

”Nyt siis etsimme Oulu2026-ohjelmistoomme vaikuttavuudeltaan laajempia kokonaisuuksia. Lyhemmän aikajänteen tapahtumille ja projekteille avataan Me olemme kulttuuria -haku lähempänä kulttuuripääkaupunkivuotta, aikaisintaan vuonna 2024.”

Lokakuun haun lomakkeet avautuvat 3. lokakuuta mutta haun ennakkoinfo on jo luettavissa Oulu2026.eu/ohjelmahaku sivuilla. Hakemiseen liittyvät tarkemmat tiedot ja ohjeet julkaistaan samalla verkkosivulla syksyn aikana. Hakuaika päättyy 9. joulukuuta.

Ohjelmahausta saa lisätietoa verkkosivujen lisäksi muun muassa webinaareissa ja kulttuuriklinikoilla. Ensimmäiset ohjelmahakuun liittyvät infotilaisuudet pidetään zoomin välityksellä 13. kesäkuuta klo 12 (Fin) ja 13 (Eng). Tilaisuuteen pitää ilmoittautua etukäteen Oulu2026.eu/ohjelmahaku sivuilla.

Aikataulut syksyn webinaareista löytyvät Oulu2026-verkkosivuilta.

 

Lisätietoja:

Samu Forsblom
Ohjelmajohtaja
samu.forsblom(a)oulu2026.eu
+358 44 7037558
Euroopan kulttuuripääkaupunki, Oulu2026
Oulun kulttuurisäätiö rs

Ohjelmahausta: Oulu2026.eu/ohjelmahaku

Henkilökuvat ja somebannerit löydät  mediapankista 

Ohjelmahaku

Syksyn hakuklinikat 13.-14.9. Varaa aika Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 hakee kumppaneita toteuttamaan kulttuuriohjelmaa! Oulu2026 hakuasiakirjassa esitelty kulttuuriohjelma on vain pieni osa toteutuvaa ohjelmaa. Tulevana syksynä avautuu mahdollisuus päästä mukaan...

Oulu2026-kulttuuripersoona: Roosa Yrjölä

Kuvassa tuottaja Roosa Yrjölä keltaisen seinän edessä pinkissä takissa

Viikon kulttuuripersoonamme tällä viikolla on Roosa Yrjölä, 28-vuotias Kainuun lasten- ja nuortenkulttuurikeskus Kultturan tuottaja. Roosa muutti kotikaupungistaan Oulusta Kajaaniin puolitoista vuotta sitten. Kulttuuri on ollut Roosalle intohimon kohde ja tapa elää, mutta varsinainen palo kulttuuritapahtumiin syntyi yläasteella Oulun juhlaviikkojen kesätyöntekijänä. Ennen muuttoa Kajaaniin Roosa työskenteli kulttuuritalo Valveella viestinnän parissa sekä assistenttitehtävissä Oulun Musiikkijuhlilla. Opintojensa loppuvaiheessa Roosa teki rohkean ratkaisun ja päätti hakea nykyiseen työpaikkaansa. Roosa kokeekin jo kainuulaistuneensa hyvällä tavalla reilussa vuodessa.

 

Mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietät vapaa-aikaasi?

Mieli on tammikuuta virkeämpi, kevätaurinko paistaa jo ihanasti ikkunoista ja suhtaudun muutenkin optimistisemmin, että päästäisiin keväällä toteuttamaan suunnitellut tapahtumat ja työpajat täällä Kainuussa. Nyt keväällä pääosin opiskelen vapaa-aikana, harrastan joogaa ja rentoutumista ja hengailen säännöllisesti Oulussa.

 

Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee sinulle?  

Kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee yhteistä sitoutumista ilmastokriisin hillitsemiseen ja ekologisesti kestävään kulttuuriin. Toivon, että se kannustaa etsimään uusia tapoja hyödyntää taidetta ja kulttuuria osana tulevaisuuden ratkaisujen kehittämistä. Haluan katsoa kulttuuri-ilmastonmuutosta etenkin lasten ja nuorten näkökulmasta. Lapsilähtöinen viestintä, lasten ja nuorten osallistaminen ja ympäristöhuolten tunnistaminen on mielestäni tärkeä osa kulttuuri-ilmastonmuutosta. Täällä Kainuussa luontonäkökulma on noussut vahvaksi teemaksi omassa kulttuuriohjelmassamme, jonka lisäksi myös ympäristötaide- ja tunnekasvatuksella on iso rooli taidekasvatuksen kentällä. Toivon, että nämä näkökulmat korostuvat myös teemavuotena.

 

Minkälaista on toimia Pohjois-Suomessa? Millaisena näet Oulun tällä hetkellä?

Muutto Kainuuseen on avannut silmät pohjoiselle kulttuuritarjonnalle, joka on vilkasta, korkeatasoista, innostavaa ja uniikkia. Oulu tuntuu minulle kodilta, jossa on sopivasti kaikkea. Siellä on tilaa tehdä ja kokea mutta myös rauhoittua.

 

Miltä Oulussa näyttää ja tuntuu vuonna 2026?  Miten uskot kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen? 

Oulussa on vilkas ja eläväinen kulttuuritarjonta. Vuonna 2026 taiteentekijöiden potentiaali on tunnistettu, alan toimijoiden keskinäinen verkottoituminen on vahvistunut ja uusia yhteistyökuvioita on syntynyt. Toivon monialaista ja genrerajoja rikkovaa yhteistyötä, ennakkoluulojen karistamista ja rohkeita kulttuurikokeiluja. Vuosien varrella on ollut mahtava nähdä, miten alakulttuuritarjonta on kasvanut ja tekijöitä tullut ruohonjuuritasolle lisää. Toivoisin, että underground-skenekin nähtäisiin pohjoisessa enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Kulttuuripääkaupunkititteli on hieno mahdollisuus Kainuun kulttuurintekijöille rakentaa verkostoja pohjoiseen. Toivon myös, että pohjoisen kulttuurimatkailu vilkastuu ja elämyksiä tullaan kokemaan kauempaakin.

 

Kuva: Petra Karvonen

Yhdessä ruokahävikkiä vastaan

07Kuvassa Heikki Markus kertomassa ruoan kuluttajille yrittäjyydestään viljelijänä ja ruoan tuottajana

Nuoret ja kokeneet kuluttajat yhdessä alan toimijoiden kanssa yhdistivät voimansa teknologian tutkimuskeskus VTT:n järjestämässä ruokahävikkitapahtumassa. Kyseessä on Uusi eurooppalainen Bauhaus -projekti. Tapahtumassa nousi esiin pohjoisen lähiruoan arvostuksen lisääminen sekä loistavia uusia ideoita ruokahävikin vähentämiseksi.

Ruokahävikin määrä Suomessa on puistattava

Finpomin toimitusjohtaja ja maanviljelijä Heikki Markus kertoi, että pelkkää ruokahävikkiä syntyy Suomessa 360 miljoonaa kiloa vuodessa.

Päivän aloitti Tyrnävän kulttuuri- ja vapaa-aika johtaja Elina Huurre, joka kertoi Tyrnävän ja Limingan alueen olevan yksi maailman viidestä high grade-statuksen omaavasta siemenperunan tuotantoalueesta. Näiden kuntien alueelta on peräisin koko Suomen siemenperunan tuotannosta noin 70–75 prosenttia.

Tyrnävän PerunaGalleria 2026 on hanke, joka yhdistää ympäristö-, yhteisötaidetta, tiedettä ja gastronomiaa maatalouteen poikkeuksellisilla tavoilla. Tärkeimpiä vetonauloja ovat tapahtumat ja ilmaperuna-niminen innovaatio.

–Kouluruokailussa otamme huomioon ruokasuositukset, kasvisruokapäivät ja uusiin makuihin ja raaka-aineisiin tutustumisen. Kouluissa on tehty kampanjoita ruokahävikkiin liittyen, esimerkiksi kisailtu miltä luokka-asteelta tulee vähiten hävikkiä ja edellisen viikon hävikkimäärät käydään aamunavauksessa läpi, Huurre kertoi.

Arctic Food Lab nostaa esille Oulu2026-alueen ruokakulttuuria

Oulu2026-hankkeen viestintäpäällikkö Annu Höttönen kertoi tulevan kulttuuriohjelman laajuudesta, arvoista ja Artic Food Lab -projektista. Hän sanoi, että Oulu2026 haluaa olla mukana tuomassa esille alueen luonto- ja taidehelmiä, ruokakulttuuria ja kansainvälisesti kiinnostavia kulttuuritapahtumia. Hän kertoi myös ympäristövastuullisen tapahtumatuotannon oppaasta, joka on tulevaisuudessa kaikkien saatavilla.

–Matkailun odotetaan kasvavan noin 20 prosenttia vuonna 2026, ja tavoitteena on, että Arctic Food Lab -brändi on silloin jo matkailijoille tuttu. Kun he tulevat tänne ja näkevät kyseisen tuotemerkin tuotteessa tai ravintolassa, he tietävät, että kyseessä on paikallisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Leiman käyttöönottaminen ei maksa mitään, haluamme ainoastaan, että hyvä kertaantuu, Höttönen sanoi.

Luovuudella ruokahävikkiä vastaan

Etäyhteydellä mukana oli myös ravintoloitsija Anne Mikkola, joka vastaa Tuba, Rauhala ja Voimala ravintoloiden toiminnasta. Yrittäjä kertoi ravintoloidensa kiinnittävän erityisen paljon huomiota ruokahävikkiin, sen vähentämiseen ja lähialueilla tuotettuihin raaka-aineisiin. Hän kertoo myös, että kasvisruoan menekki on kasvanut jokaisessa ravintolassa.

–Mitä enemmän kasvisruokavaihtoehtoja on tarjottu, sitä enemmän on ollut kysyntää. Ryhmätilauksissa kasvisruoan ja vegaanisen menun kysyntä on kasvanut myös paljon, Mikkola kertoi.

Mikkola kertoi miten he ovat ostaneet kaupasta noin 10 000 kiloa vuodessa hävikkiin meneviä hedelmiä ja kasviksia, mitkä eivät ulkomuotonsa vuoksi käyneet enää kaupan hyllyille. Hyvällä suunnittelulla ravintoloissa voi estää ja vähentää oleellisesti hävikin syntymistä.

–Pitkäaikainen unelmani on järjestää Ouluun hävikkiruokafestivaali ja olen erittäin innostunut sen tarjoamista yhteistyömahdollisuuksista taiteilijoiden kanssa. Hävikkiruoan vähentäminen vaatii kovaa työtä ja luovuutta, Mikkola lisäsi.

Irti perinteisestä konseptista

Pohjoisen valokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Antti Tenetz toi puheenvuorossaan esiin ruoan, taiteen ja yhteisöllisyyden yhdistämisen. Hän puhui laboratorioista, missä toteutetaan jo keinolihatuotantoa, mutta kyseenalaisti sen eettisyyden ja järkevyyden.

–Taide tuo eri näkökulman asioihin, kun se tuodaan projektin yhteyteen. Ruoka voidaan nykyään irrottaa perinteisestä lautaskontekstista ja tehdä siitä osa tapahtumaa, Tenetz sanoi.

Tyrnävällä lapsuudesta asti tilalla asunut ja maata viljellyt Heikki Markus toi esiin näkemyksiään ruokahävikin lisääntymisestä.

­–Ennen ruokaa tehtiin siksi, että oli mitä syödä. Nykyään kaupat ostavat heviosaston täyteen, koska isompi esillepano on houkuttelevampi. Hävikkiin voi vaikuttaa uusilla innovaatioilla, ostokäyttäytymisellä ja kohtuullistamalla toimintaa, Markus sanoi.

Työpajoissa nuoret ja kokeneet kuluttajat ymmärsivät toisiaan

Paikan päällä tapahtumassa mukana oli myös joukko Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opiskelijoita, jotka olivat valmistelleet tapahtumaan videoita ruokahävikistä ja sen vähentämisestä. Päivään osallistui myös paikallisia vanhemman polven ruokakuluttajia, jotka pääsivät ideoimaan yhdessä nuorten kanssa konkreettisia tapoja vähentää hävikkiä.

Työpajoissa innostus ja todellinen halu vähentää ruokahävikkiä kuului ja näkyi. Puheensorina täytti tilan ja jokainen ryhmän jäsen otettiin mukaan tasavertaisena keskustelijana. Pajojen kokoonpanoissa yhdistettiin iän tuoma kokemus ja nuoruuden luovuus. Tapahtuman järjestäjä VTT:n Anna Sachinopoulou oli hyvillään osallistujien innokkuudesta ja yhteisöllisyydestä.

Ensimmäinen ideansa esittäneen ryhmän ideana oli vähentää kotona olevaa ruokahävikkiä siihen tarkoitetun Älä jää kaappiin -sovelluksen avulla, joka huomioisi mitä kotitalouksien kaapeissa jo on, ja milloin tuotteiden päiväykset ovat tulossa tiensä päähän. Ideassa oli otettu huomioon nykyteknologian hyödyntäminen ruokahävikin vähentämisessä. Toisen ryhmän ideana oli rakentaa Ouluun Ruoan matka -kylä, jossa jokainen koululuokka pääsisi käymään peruskoulun aikana. Kylässä olisi oma ravintola, ruokalaboratorio, kasvihuone tai kasvatuslaatikoita, kauppa sekä villinä ideana oikea lehmä, jota pääsisi lypsämään. Tavoitteena olisi saada lapset ja nuoret arvostamaan ruokaa ja sen valmistusprosessia enemmän. Kylä toisi myös ruokatoimijoita yhteen.

-Jokaiselle luokalle voisi esittää myös hävikkihaasteen, johon tulisi ideoida vierailun aikana ratkaisu. Kylässä lapset pääsisivät työntämään kirjaimellisesti sormensa multaan, ryhmän esittelijät kertoivat.

Kolmas ja viimeinen ryhmä esitteli Koulu2026 -ideansa, jossa pureuduttiin kouluruokailun perinpohjaiseen muuttamiseen. Tarkoituksena olisi, että kouluihin tulisi pohjaruoka, joka olisi kaikille sama, ja jokainen voisi oman ruokavalionsa mukaan ottaa lisukkeita annokseensa.

Työpajojen esitykset ja ideat herättivät innostusta kaikkien osallistujien keskuudessa ja ideoita pidettiin erittäin kehityskelpoisina. Syntyneet ideat olivat jokainen omanlaisensa ja jokaisessa oli otettu huomioon, miten ruokahävikkiä voidaan vähentää pureutumalla yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintatapoihin pitkällä tähtäimellä.

-Päivä oli kaiken kaikkiaan idearikas ja työpajojen esitykset olivat todella innostavia, Sachinopoulou sanoi.