Viikon kulttuuripersoonamme on Loska -pienlehti. Loska on oululainen, runoutta julkaiseva pienlehti, jota päätoimittavat Katariina Sarja ja Joonatan Rajala. Loska on syntynyt tekijöidensä halusta tarjota oululaiselle runokentälle uusi julkaisualusta ja matalan kynnyksen runotoimintaa tuottava toimija. Lehteen haetaan kirjoittajia ja kansitaiteilijoita avoimella haulla.
Katariina Sarja on oululainen runoilija, kirjoittaja, teatterintekijä ja kirjallisuuden opiskelija Oulun yliopistossa. Teatterin parissa Katariina toimii jyväskyläläisen Puskakollektiivi -ryhmän osana. Yhdessä tuottaja Joona Hiltusen kanssa hän myös muodostaa Hiltunen & Sarja -kokoonpanon, joka tekee spoken wordia ja elektronista musiikkia yhdistävää musiikkia. Sarja myös keikkailee erilaisissa tapahtumissa lavarunoilijana ja toimii oululaisen kirjallisuusyhdistys Huutomerkki ry:n puheenjohtajana.
“Loskaa olen päätynyt tekemään siitä yksinkertaisesta syystä, että runous, kirjallisuus ja uusien juttujen luominen maailmaan ovat niitä asioita, joita haluan tehdä. Elämäni pyörii näiden teemojen ympärillä, ja Loska on niiden eräänlainen ruumiillistuma.” Katariina kertoo.
Joonatan Rajala on Vaasassa syntynyt ja Oulussa kasvanut taiteen ja kulttuurin nauttija sekä harrastaja. Loskan päätoimittajuuden lisäksi hän myös soittaa Bonehunter -metal punk -bändissä ja tekee musiikkia Tantra Pops duossa tuottaja Joona Hiltusen kanssa.
Musiikki onkin Joonatanille olennainen inspiraationlähde: “Musiikki on kiinnostanut mua jo lapsesta saakka ja se käyttäytyy eräänlaisena prismana jonka läpi taide minulle avautuu. Erityisesti punk ja siihen liittyvä kuvasto on toiminut mulle teini-ikäisestä lähtien äänellisen, sanallisen ja kuvallisen itseilmaisun alkuliemenä.”
Mitä teille kuuluu juuri nyt? Millä tavoin vietätte vapaa-aikaanne?
K: Hyvää kuuluu! Tällä hetkellä vapaa-aika kuluu kävelylenkeillä käyden, kirjoja lukien, kirjoittaen, Modernia perhettä ja 90 päivää morsiamena katsoen, villapaitaa neuloen, kavereiden kanssa oleskellen, ruokaa laittaen, ja välillä eksyn jopa kuntosalille asti!
J: Tällä hetkellä kuuluu ihan hyvää, oon saanut pitkästä aikaa kirjoitettua itseä miellyttäviä runoja sekä löytänyt aikaa rumpukoneen ja syntetisaattorin pyhän liiton tutkimiseen. Oon syvästi inspiroitunut 90-luvun lopun tanssimusiikista ja näin kevään lähestyessä kunnon tamppaus alkaa taas maistua ihan uusilla tavoilla!
Mitä kantava teemamme, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee teille?
K: Kulttuuri-ilmastonmuutos on ihan hirveän hyvä teema! Minulle se merkitsee kulttuurin ja luovan tekemisen arvostuksen määrätietoista kasvattamista ja näkyväksi tuomista. Sitä, että kulttuuria sidotaan olennaiseksi osaksi kaupunkia ja kaupunkilaisten hyvinvointia. Ja tietysti sitä, että Oulu voidaan nähdä laajasti jo sekä ennen että jälkeen pääkaupunkivuotta merkittävänä kulttuurikaupunkina, jossa toimitaan ilmastoa ja ympäröivää luontoa kunnioittaen.
J: Kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee mulle inspiroivia kohtaamisia, poikkitaiteellista tekemistä ja avointa mieltä.
Minkälaista on toimia Pohjois-Suomessa? Millaisena näette Oulun tällä hetkellä?
K: Oululaisuus on mulle tosi tärkeä identiteettiasia niin ihmisenä, kuin taiteilijana. En tekisi juuri tällaista taidetta tai tämän näköisiä taidetuotantoja, jos en toimisi Pohjois-Suomessa. Oulussa on mielestäni ihan hirveän hyvä meininki tällä hetkellä. Täällä toimii tosi paljon kiinnostavia taiteilijoita, tuottajia ja organisaatioita, joiden välille syntyy helposti synergiaa. Täällä on myös tosi luontevia kohtaamispaikkoja eri tekijöille, kuten Pikisaari ja erilaiset tapahtumat. Koen, että täällä on helppo päästä tekemään juttuja, jos intoa löytyy.
J: Oulussa on oman kokemukseni mukaan tällä hetkellä paljon osaamista kulttuurin eri aloilta, erityisesti nuoremman väestön puolelta. Täällä on sopivan kokoiset piirit vaikka kasvunvaraakin on. Loska-runolehden avulla me pyritään omalta osaltamme tekemään Oulusta entistäkin otollisempaa paikkaa sanataiteelle ja lavarunoidelle sekä niiden kynnyksettömälle esittämiselle.
Miltä Oulussa näyttää ja tuntuu vuonna 2026? Miten uskotte kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?
K: Toivon ja uskon, että hankkeella on hienot mahdollisuudet kehittää entisestään yhtenäistä, oululaista kulttuurikenttää. Positiivinen vaikutus näkyy jo nyt! Minun kuvitelmissani Oulu vuonna 2026 on jo itsessään kulttuurielämys, ja taide sekä yhteisöllinen tekemisen meininki näkyy kaikkialla.
J: Vuoden 2026 Oulu on jo hyvän aikaa sitten nostanut leukansa rinnasta ja alkanut ottaa paikalliset tekijät, harrastajat ja opiskelijat huomioon tarjoamalla laajasti mahdollisuuksia vaikuttaa, tehdä, nähdä sekä kokea uusia elämyksiä. Vuoden 2026 Oulu antaa tekijöille käyttöön tiloja joissa voidaan toteuttaa omia visioita yksin ja yhdessä edistäen kulttuurin monimuotoisuutta tulevaisuudessakin.
Kuva: Miira Peltomaa
