Koronakevät pysäytti koko maailman hetkeksi ja sen varjot jäävät yllemme todennäköisesti pitkäksi aikaa. Poikkeustilan jälkeen on ryhdyttävä yhdessä rakentamaan uutta normaalia, tietoisina tulevaisuuden epävarmuudesta. Uuden rakentamisessa on otettava kaikki keinot käyttöön, kaikki luovuus ja osaaminen on saatava käyttöön.

Oulun kaupunki on valmistellut hakemusta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026 keväästä 2017 lähtien. Oulun kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti helmikuussa 2017 Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlakokouksessaan, että kaupunki lähtee tätä titteliä tavoittelemaan. Esihakemus toimitettiin opetus- ja kulttuuriministeriöön 4.5.2020, ratkaisu jatkoon pääsystä julkistetaan juhannuksen jälkeisellä viikolla 24.6.2020. Kansainvälisen asiantuntijaraadin jatkoon valitsemat kaupungit valmistelevat valintavaiheen hakemukset raadille, lopullinen valintapäätös tehdään niiden perusteella kesällä 2021.

Hakemuksen valmistelun aikana saimme 450 ehdotusta avoimella ohjelmahaulla. Oulun lisäksi 32 kuntaa ja kaupunkia Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnista on lähtenyt mukaan kulttuuri-ilmastonmuutokseen. Oulu2026-alue ulottuu Venäjän rajalta Ruotsin rajalle. Meillä on yhteinen tahto kehittää pohjoista Suomea paremmaksi, vahvistaa koko alueen elinvoimaa.

Euroopan kulttuuripääkaupunki herättää monenlaisia mielikuvia avajaisten ilotulituksista suuren mittaluokan kulttuuritapahtumiin. Tärkeintä tässä hankkeessa on kuitenkin uuden elinvoiman rakentaminen. Kulttuuri- ja luovat alat ovat yksi voimakkaimmin kasvavista aloista, ne ovat jo matkailua, maataloutta tai metsäteollisuutta isompi osa Suomen bruttokansantuotetta. Kulttuuripääkaupungit ovat osoittautuneet merkittäviksi kaupunkien elinvoimaa lisääviksi hankkeiksi, joilla on voitu kääntää kehityksen suuntaa vahvasti elinvoimaisemmaksi.

Turun kulttuuripääkaupungin budjetti oli yhteensä noin 55 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus oli 18 miljoonaa. Hankkeen vaikutukset aluetalouteen olivat Turun kauppakorkeakoulun mukaan 260 miljoonaa euroa. Panostus näkyi muun muassa matkailijoiden ja hotelliyöpymisten määrän kasvuna – kulttuuriin satsaaminen toi moninaisia hyötyjä talouteen, imagoon ja osallistumiseen. Puhuttamakaan tapahtumien ja alueen elävyyden lisääntymisestä.

Euroopan unioni on määritellyt pelisäännöt, joilla kulttuuripääkaupunkeja on toteutettu vuodesta 1985 lähtien. Pelisääntöjä on muutettu useaan kertaan toiminnasta kertyneen kokemuksen myötä. Euroopan unioni on päätöksessään määritellyt kuusi valintakriteeriä, joiden valossa asiantuntijaraati hakemuksia arvioi. Valintaa ei tehdä sillä perusteella, miten mahtava kulttuurikaupunki hakija on hakuhetkellä, tavoitteena on ratkaista kaupunkikehityksen ongelmia nimityksen avulla.

Vuosina 2020-2026 toteutettavien kulttuuripääkaupunkien on rakennettava kulttuuriohjelma, johon kaikki asukkaat voivat osallistua niin tekijöinä kuin kokijoina. Toimintaa on suunniteltava niin, että se vaikuttaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti myönteisellä tavalla kaupungin kehitykseen, myös pitkällä tähtäimellä. Euroopan kulttuuripääkaupunki ei ole ohikiitävä festivaalivuosi vaan se on kaupungin perusongelmiin pureutuva kehityspolku.

Toiminnan vaikuttavuutta on myös seurattava ja arvioitava, näin myös muut kaupungit voivat oppia onnistuneiden kulttuuripääkaupunkien kokemuksista. Toimintaa on johdettava ammattimaisesti, siitä on viestittävä suunnitelmallisesti ja kattavasti. Koko toteutusalueen ja kansallisten viranomaisten tuki hankkeelle on myös tärkeää.

Koko Oulu2026-toteutusalue ikääntyy ja monet nuoret lähtevät työn perässä pois synnyinseudultaan. Oulussa tehdyn selvityksen mukaan noin 8 % asukkaista käyttää 80 % sosiaali- ja terveyspalveluista, jotka ovat yli puolet kaupungin budjetista. Monet tutkimukset osoittavat, että osallistuminen yhteisölliseen kulttuuritoimintaan parantaa ihmisen fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Koronakaranteenin aikana kirjastojen avaaminen oli asukkaiden toiveiden kärjessä yhteiskuntaa avattaessa.

Koko maan mittakaavassa valtion rahoituksen ja suurten investointien painopiste on ollut vahvasti Etelä-Suomessa. Meidän on täällä pohjoisessa itse nostettava esiin omat mahdollisuutemme tarjota hyvät toimintaedellytykset eri alojen yrityksille, matkailulle ja kulttuurielämälle. 33 kunnan ja kaupungin, kymmenien eurooppalaisten ja kotimaisten kulttuurialan yhteistyökumppanien yhteistyöllä voidaan auttaa kehityksen pyörää pyörähtämään käyntiin. Koronan jälkeen tarvitsemme kaikki keinot elinvoiman lisäämiseksi ja tulevaisuuden toivon sytyttämiseksi. Tarvitsemme kulttuuri-ilmastonmuutoksen, joka siirtää kehityksen painopistettä pohjoiseen Suomeen.

Piia Rantala-Korhonen
Oulu2026 hankejohtaja
Oulun kaupungin kansainvälisten asioiden johtaja

Ensijulkaisu Kalevassa 31.5.