Pohjoinen luonto, kaupunki ja seutu nousevat Oulu2026-teemoissa. Maakinen Martinniemi -piknik on kyläjuhlamainen monitaidetapahtuma luonnon ääreellä. Kuva vuoden 2019 tapahtumasta. Kuva Sanna Krook.
Euroopan kulttuuripääkaupungin isännyydestä käydään parhaillaan kisaa kolmen suomalaisen kaupungin kesken. Statuksen voittanut kaupunki saa mahdollisuuden kehittyä kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti. Euroopan kulttuuripääkaupunkeja on nimetty vuodesta 1985 alkaen. Tänä vuonna kilpaillaan vuoden 2026 titteleistä, joista toinen tulee Suomeen ja toinen Slovakiaan. Suomesta kisassa ovat mukana Oulu, Tampere ja Savonlinna.
Oulun kaupunginvaltuusto teki vuonna 2017 Suomi 100 -juhlapäätöksen, jossa päätettiin hakea Euroopan kulttuuripääkaupungin statusta vuodelle 2026.
”Haluamme tuoda kulttuurin ihmisten arkeen ja käyttää täydellä teholla luovaa taloutta kaupungin kehittämisessä. Toivomme, että Eurooppa näkee pohjoisen kulttuurin hienot erityispiirteet”, tiivistää Oulu2026-hankkeen johtaja Piia Rantala-Korhonen.
”Luovuus ja kulttuuri osaltaan voivat auttaa ratkaisemaan alueemme haasteita esimerkiksi lisäämällä houkuttelevuutta pitovoiman ja vetovoiman näkökulmasta. Samat haasteet näkyvät Euroopassa, pienet kunnat kuihtuvat ja metropolit kasvavat.”
“Oulu2026-alueella on kaikki mahdollisuudet onnistua”
Kulttuuripääkaupungin titteli ei tule Suomeen ensimmäistä kertaan. Helsinki ja Turku ovat voittaneet tittelin aiemmin. Historia on osoittanut, että kokonaisuus tarjoaa kaupungille mahdollisuuden uudistua, näyttäytyä uudella tavalla omille asukkailleen ja nostaa kaupungin kansainvälistä profiilia. Arvioinnit ovat näyttäneet, että hanke tuo taloudellisesti positiivisia vaikutuksia alueelle.
”Turku onnistui hienosti kulttuuripääkaupunkina. Arvioiden mukaan juhlavuoden tapahtumissa vieraili kaksi miljoonaa ihmistä ja vuosi sai aikaan yli 260 miljoonan euron tuotantovaikutukset alueen talouteen. Oulu2026-alueella on kaikki mahdollisuudet onnistua”, arvioi Rantala-Korhonen.
Piia Rantala-Korhosen mukaan kulttuuripääkaupunki statuksen voittaminen ja sen tuoma kehittämistyö toisi alueelle työpaikkoja ja kansainvälistä näkyvyyttä.
Iso panostus kaupungin kehittämiseen
Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelin voittamisessa ei ole kyse vain yhdestä juhlavuodesta vaan tavoitteena on nostaa kaupunki pysyvästi uudelle tasolle.
”Oulun ja koko toteutusalueen asukkaat hyötyisivät hankkeen tuomasta uudesta kulttuurielämän energiasta ja tapahtumista. Alueelle ja kulttuuritoimijoille tulisi kansainvälistä näkyvyyttä ja uusia työpaikkoja erityisesti luoville aloille ja matkailuun.”
Oulu2026-toteutusalueeseen kuuluu yhteensä 33 kuntaa pohjoisesta Suomesta.
”Oulu2026-toteutusalue ulottuu Venäjän rajalta Ruotsin rajalle. Yhteinen tahto kehittää aluetta on vahva ja kulttuurin kehittämispotentiaali halutaan ottaa täysillä käyttöön. Keskinäisellä kilpailulla Pohjois-Suomi ei selviä, meidän on rakennettava tulevaisuutta yhteistyöllä”, Rantala-Korhonen toteaa.
Oulu2026-hankkeen tavoitteet kiteytyvät teemaan kulttuuri-ilmastonmuutos.
”Tavoitteenamme on tehdä alueestamme parempi paikka elää ja viihtyä. Haluamme, että ihmiset ovat enemmän yhdessä – kenties nostamme useammin katseen kohti toisiamme, taidetta ja kulttuuria”
Hakukirja lähtee arvioitavaksi
Haku on kaksivaiheinen. Ensimmäinen hakukirja on valmistunut ja se viedään opetus- ja kulttuuriministeriöön toukokuun alussa. Hakijakaupungit esittelevät Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -raadille hakemuksiaan 23.6. Arviointiraadin päätöksestä hakumenettelyssä jatkavista kaupungeista kuullaan keskiviikkona 24.6.
”Jos olemme mukana toisella kierroksella, hakemuksen ja kulttuurin kehittäminen jatkuu. Kesällä 2021 tiedämme, tuleeko Oulusta vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki.”
Annu Höttönen
Ensijulkaisu Mun Oulu -kaupunkimediassa 26.4.2020
