fbpx

 

Historia ei toista itseään, mutta historiasta voi silti oppia paljon kehityksen lainalaisuuksista. Suomi oli vuosisatojen ajan syrjäinen Euroopan kehityksen peränpitäjä, vuoroin osa Ruotsia ja Venäjää. Valtaosa kansasta eli maataloudesta, mutta ei onnistunut aina edes itse pysymään karun leivän syrjässä. Hallat ja katovuodet aiheuttivat harvaan asutussa maassa suuria nälänhätiä 1690- ja 1860-luvuilla. Kulkutaudit olivat koronaa suurempi vitsaus olemattoman terveydenhoidon ja hygienian aikana.

Kehityksen edellytyksenä on kyky tuottaa jotain haluttua hyödykettä yli oman tarpeen ja sen saaminen kaupaksi maailmalle. Puutavara ja terva olivat ne hyödykkeet, jotka käynnistivät Suomen kehityksen. Ilman vesireittejä tämä ei olisi ollut mahdollista, joet ja meri yhdistivät meidät muuhun maailmaan. Oululaisesta tervasta tuli maailman arvostetuinta, sen avulla puualukset pystyivät valloittamaan maailman meriä. Kehityksen kriittisissä risteyskohdissa on syntynyt kaupallista ja kulttuurista vuorovaikutusta, vaikutteita ja tavaroita on tuotu ja viety.

Euroopan kulttuuripääkaupungeista on muodostunut kehityksen risteyskohtia, jotka houkuttelevat matkailijoita kokemaan uusia, omaperäisiä elämyksiä. Kulttuuripääkaupunkien vaikutuksia on myös tutkittu ja mitattu. Kokemusten perusteella ne kasvattavat matkailua noin 20 %, mikä yksin Oulussa merkitsisi 70 miljoonan euron kasvua matkailualalle. Liverpool muuttui vuoden 2008 myötä rähjäisestä satamakaupungista Lontoon jälkeen suosituimmaksi kulttuurimatkakohteeksi Britanniassa; vuonna 2008 matkailun kasvu oli 34 %.

Voiko tämä onnistua Suomessa? Turun kaupunki panosti vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkivuoteen 18 miljoonaa euroa, yhteensä hankkeen budjetti oli 55 miljoonaa euroa. Turun kauppakorkeakoulun mukaan hanke kasvatti aluetaloutta 260 miljoonaa euroa vuoden 2011 aikana. Vuosi synnytti vuosittain toistuvia tapahtumia, Logomo jäi pysyväksi tapahtumapaikaksi, joka tunnetaan tv-tuotantojenkin areenana.

Pandemian aikana on kehitetty uusia tapoja tehdä ja jakaa kulttuuria ja saada siitä myös tuloja. Oululta odotetaan tällä saralla innovatiivisia ratkaisuja. Puhdas, koskematon luonto ja eurooppalaisittain harva asutus lienevät valttia tulevaisuuden matkailussa. Oulu2026-hankkeen toimijat kääntävät alueen ominaispiirteet vahvuuksiksi ja tukevat osaltaan tulevaisuuden rakentamista uusille sukupolville.

 

Piia Rantala-Korhonen
Oulu2026 hankejohtaja
Oulun kaupungin kansainvälisten asioiden johtaja

 

(Ensijulkaisu 27.10.2020, Forum24)