fbpx

 

Helsinki oli yksi yhdeksästä Euroopan kulttuuripääkaupungista vuonna 2000. Suomen pääkaupunki on Euroopan unionin pohjoisin pääkaupunki ja sen väkiluku on yli 600 000. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin vuonna 1550 ja Venäjän keisari Aleksanteri I teki siitä Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin vuonna 1812. Aleksanteri I myös rakennutti kaupungin kookkaan keskustan keisarikuntatyylillä, katedraalin ollessa sen sydän. Merkittävin Ruotsin hallintakaudelta säilynyt rakennus on Helsingin saaristoon 1700-luvulla rakennettu Suomenlinna, joka on nykyään UNESCOn maailman kulttuuriperintökohde. Suomessa on kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi, ja helsinkiläisistä noin 6% puhuu ruotsia äidinkielenään. Helsinkiläisille tärkeitä arvoja ovat muun muassa luonnonläheisyys sekä ympäristöstä huolehtiminen.

Helsinki on panostanut luovaan infrastruktuuriin, kuten lasten taidekasvatukseen sekä mahdollisuuksien tarjoamiseen kokeellisille taiteilijaryhmille. Kaupunki tunnetaan myös elinvoimaisesta teatterielämästään sekä useista ammattilais- ja amatööriteattereistaan. Myös suomalainen klassinen musiikki on arvostettua ja se tunnetaan Jean Sibeliuksen lisäksi poikkeuksellisen suuresta määrästä kansainvälisesti arvostettuja kapellimestareita sekä tunnettuja säveltäjiä, laulajia ja pianisteja. Helsingissä on myös yli 60 museota, joista moni on taidemuseoita.

Helsingin kulttuuripääkaupunkihanke sisälsi noin 500 tapahtumaa ja hankkeen pääteema oli Tieto, teknologia ja tulevaisuus. Yksi suosituimmista tapahtumista oli moderni urheiluooppera, joka esitettiin Olympiastadionilla. Myös Töölönlahden taidepuutarhat-tapahtuma, joka yhdisti puutarhanhoitoa, taidetta ja gastronomiaa entisellä jätealueella kaupungin sydämessä oli erittäin menestyksekäs kesätapahtuma. Toinen äärimmäisen suosittu tapahtuma niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin keskuudessa oli Kuukauden saunaprojekti, jossa päästiin nauttimaan suomalaisen saunakulttuurin kirjosta. Omien projektiensa lisäksi Helsinki oli yhteistyössä kahdeksan muun vuoden 2000 kulttuuripääkaupungin kanssa. Tittelinhaltijoilla oli 12 yhteistyöprojektia, joihin kaupungit saivat osallistua haluamallaan tavalla. Tämän lisäksi Helsinki teki huomattavasti tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä Reykjavíkin ja Bergenin kanssa, mikä johti yli 50 yhteistyöprojektiin. Tittelivuoden loppuun mennessä hankkeen tapahtumat olivat houkutelleet 5,2 miljoonaa osallistujaa. Helsinkiläisille tehty kyselytutkimus paljasti, että 83% paikallisista oli erittäin tai melko tyytyväisiä osallistumiinsa kulttuuritapahtumiin. Tämä on aika vaikuttava tilasto, ja myös EU:n komissio on arvioinut Helsingin Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen yhdeksi kaikkien aikojen onnistuneimmista kokonaisuuksista.

Kulttuurijohtaja Pekka Timonen sanoo, että kulttuuripääkaupunkihankkeen vaikutukset ovat yhä nähtävissä Helsingissä. Kaupungissa järjestetään nyt paljon aiempaa enemmän festivaaleja ja kulttuuriyleisö on kasvanut merkittävästi tittelivuodesta. Timonen viittaa tutkimukseen, jonka mukaan kulttuurista kiinnostuneiden henkilöiden määrä kasvoi 24% kulttuuripääkaupunkihankkeen myötä. Timonen korostaa kulttuurisektorin taloudellisten vaikutusten merkitystä Helsingille. Yhä useampien ihmisten osallistuessa kulttuuritapahtumiin, kulttuuri-instituutiot kasvattavat tulojaan esimerkiksi lipputulojen myötä. Timosen mukaan kulttuuripääkaupunkihanke on lisännyt turismia pysyvästi Helsingissä, mikä luonnollisesti tuo alueelle lisää rahaa. Kulttuuripääkaupunkihanke myös rikkoi sponsoroinnin suomenennätyksen saavuttaessaan noin kuuden miljoonan euron sponsoritulot eri yrityksiltä. Timosen mukaan hanke oli hyvin merkittävä paikalliselle kulttuurisektorille myös siksi, että sen avulla saatiin luotua uusia kansainvälisiä yhteyksiä ja siksi, että se vahvisti kulttuuritoimijoiden uskoa omiin kykyihinsä.

 

Lähteet