fbpx

 

Bryssel oli yksi yhdeksästä Euroopan kulttuuripääkaupungista vuonna 2000. Kaupunki tunnetaan paitsi Belgian pääkaupunkina, myös Euroopan unionin hallinnollisena pääkaupunkina. Brysselin kaupunki sisältää 19 kuntaa, joissa asuu yhteensä noin 1,2 miljoonaa ihmistä. Belgiassa on kolme virallista kieltä – hollanti, ranska ja saksa. Brysselin kulttuurielämä on erittäin monipuolista, kattaen yli 50 kansallisuutta ja sisältäen vahvoja vaikutteita latinalaisista ja germaanisista perinteistä. Johtuen asemastaan Euroopan hallinnollisena keskuksena Brysselissä on paljon kansainvälisiä työntekijöitä, kuten diplomaatteja, hallintovirkamiehiä ja median edustajia, jotka työskentelevät EU:lle tai muille merkittäville kansainvälisille instituutioille ja yrityksille. Kaiken kaikkiaan Brysselissä on 80 museota ja 30 esiintymistilaa. Lisäksi monet taiteilijat ja yhdistykset ovat kirjoilla kaupungissa. Brysselissä järjestetään joka vuosi 15 eri festivaalia, esimerkiksi jazz-, nykymusiikki- ja teatterifestivaalit. Ranskalaisten ja flaamilaisten kulttuuriorganisaatioiden ohella kaupungista löytyy myös virkeitä monikulttuurisia yhteisöjä, joissa on paljon ihmisiä esimerkiksi Välimeren alueelta ja Pohjois-Afrikasta.

Brysselin kulttuuripääkaupunkihankkeen tavoitteena oli rakentaa yhteistyötä ja dialogia eri yhteisöjen, taiteilijoiden ja taiteenalojen välille. Kulttuuriohjelmaa ei suunniteltu turisteille suunnatuksi massatapahtumaksi, vaan se nähtiin ensisijaisesti mahdollisuutena sisällyttää kaupungin kulttuuriset yhteisöt pitkän aikavälin projektiin, joka jatkuisi tittelivuoden päätyttyä. Kulttuuriohjelma sisälsi 350 projektia, joista suurin osa oli yhteistyöhankkeita yhden tai useamman kaupungissa sijaitsevan 500 taidejärjestön kanssa. Myös infrastruktuurin kehittämisprojektit olivat keskeisiä Brysselin kulttuuripääkaupunkihankkeelle ja sisälsivät kulttuuritilojen, historiallisten rakennusten sekä julkisten tilojen kunnostamista. Infrastruktuurin kehittämisprojekteihin liittyen kaupungissa avattiin musiikki-instrumenttimuseo sekä arkkitehtuurikeskus, minkä lisäksi kaupungin suurin konserttisali kunnostettiin täysin.

Brysselin entisen pormestarin Freddy Thielemansin mukaan kulttuuripääkaupunkihanke tarjosi merkittävää tukea paikallisille yrityksille, loi mahdollisuuksia erilaisten kulttuuriaktiviteettien väliselle yhteistyölle ja lisäsi paikallisväestön yhtenäisyyttä ja näkyvyyttä. Puhuttaessa kulttuurihankkeen perinnöstä Thielemans nostaa esiin Zinneke-paraatin, joka kehitettiin tittelivuotta varten ja joka on sen jälkeen jatkunut vuosittaisena tapahtumana. Thielemans sanoo, että Zinneke-paraati on yhä tärkeä kaupungille ja se valjastaa Brysselin hengen erinomaisesti. Thielemans mainitsee myös remontointiprojektien merkityksen, nostaen esiin oikeustalon kunnostuksen sekä monien kuninkaallisen taidemuseon ympärillä sijaitsevien kuuluisien rakennusten remontoinnin.

 

Lähteet