fbpx

 

Brugge oli kulttuurikaupunki jo kauan ennen kuin siitä tuli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuodelle 2002. Viikingit perustivat Bruggen 800-luvulla ja siitä tuli nopeasti merkittävä kansainvälinen satamakaupunki. 1100-luvulla Brugge sai virallisesti kaupungin statuksen ja kauppiaat ympäri maailman saapuivat sinne sankoin joukoin myymään tuotteitaan ja ostamaan maailmankuulua flaamilaista kangasta, jota valmistettiin useissa kaupungeissa, kuten lähellä sijaitsevassa Gentissä. 1300-luvulla Bruggesta tuli varasto Pohjois-Euroopan hansakaupungeille. Lisäksi esimerkiksi Italialla, Saksalla ja Espanjalla oli oma edustuksensa kaupungissa. Bruggesta oli tullut todellinen eurooppalainen keskus, jossa kaduilla puhuttiin useita eri kieliä ja eksoottisia tavaroita oli saatavilla. 1500-luvulla Bruggen talous kääntyi laskuun, koska se ei enää kyennyt kilpailemaan suuremman Antwerpenin sataman kanssa ja koska kangasteollisuus taantui. Taide ja arkkitehtuuri kuitenkin säilyttivät vahvan asemansa Bruggessa, mistä kertovat vaikuttavien myöhäisgoottilaisten rakennusten ja kirkkojen rakennuttaminen sekä flaamilaisessa taidekoulussa luodut arvostetut taideteokset. 1500-luvun loppuun mennessä Brugge oli menettänyt valta-asemansa ja 1800-luvun puoliväliin mennessä siitä oli tullut Belgian köyhin kaupunki. 1900-luvulla lisääntynyt turismi kuitenkin elvytti kaupungin, kun sen keskiaikaisesta perinnöstä oli tullut “Pohjoisen Venetsialle” uusi merkittävä tulonlähde. Lisäksi Zeebruggen uusi satama toi mukanaan uusia toimialoja ja vaikutti seudun kehittymiseen.

BRUGGE 2002-projektiryhmä piti kulttuuripääkaupunkihanketta jymymenestyksenä. Ohjelma sisälsi 156 projektia ja 1227 tapahtumaa, joihin osallistui 1 590 629 ihmistä. Kaiken kaikkiaan noin 9% belgialaisista osallistui kulttuuriohjelmaan. Osakkaiden mukaan merkittävimmät ja pysyvimmät kulttuurivaikutukset saavutettiin infrastruktuuriprojektien, kuten muistomerkkien korjaamisen ja rakennusten rakentamisen kautta. Kyselytutkimuksen mukaan 21% yöpyneistä turisteista (n. 120 000 turistia) ja 23% päivävierailijoista (n. 700 000 turistia) matkusti Bruggeen ainakin osittain kulttuuripääkaupunkiohjelman vuoksi. Nämä luvut myötävaikuttivat 10,3% lisääntyneisiin hotellivarauksiin Bruggessa, ja tämä tapahtui vuonna, jolloin muut belgialaiset kaupungit puhuivat matkailukriisistä vähäisen turismin vuoksi. Lisäksi nämä “ylimääräiset” turistit käyttivät n. 42 miljoonaa euroa vierailullaan Bruggessa, mikä tarkoitti 25% kasvua. BRUGGE 2002-hankkeen kokonaisbudjetti oli n. 27 000 000€, mikä tarkoittaa, että jokainen projektiin sijoitettu euro tuotti 1,5€ suoraa taloudellista voittoa. Bruggen kaupunki sijoitti hankkeeseen 2,5M€, eli jokainen sijoitettu euro tuli takaisin 16,5 kertaisena. BRUGGE 2002-hankkeen liikevaihto oli yli 27M€, josta n. 16M€ oli erilaisia tukia, n. 6M€ sponsorituloja ja n. 4M€ tuli esimerkiksi lipputuloista, kauppatavaroista yms. Toisin sanoen Bruggen kulttuurisektoria rahoitettiin ja kehitettiin kaupungin ulkopuolisilla varoilla n. 25 miljoonan euron edestä.

 

Lähteet