fbpx

Kiertomatka Euroopassa: Plovdiv 2019

 

Plovdiv oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2019 yhdessä italialaisen Materan kanssa. Plovdivissa on noin 347 000 asukasta, mikä tekee siitä Bulgarian toiseksi suurimman kaupungin. Lisäksi kaupunki on Etelä-Bulgarian kulttuurillinen ja liiketoiminnallinen keskus. Plovdiv on noin 8000 vuotta vanha ja se on yksi maailman vanhimmista edelleen asutetuista kaupungeista. Kaupunki oli alun perin traakialaisten asuttama, mutta myöhemmin sitä asuttivat persialaiset, kreikkalaiset, keltit, roomalaiset, gootit, bolgaarit, slaavit ja turkkilaiset. Vaiherikkaan historiansa vuoksi Plovdivilla on erittäin monipuolinen kulttuuriperintö ja monikulttuurinen väestö. Plovdivin sijainti Balkanin pisimmän joen, Maritsan, rannoilla sekä Rodópivuoriston juurella on tehnyt siitä houkuttelevan turistikeskuksen. Teollisuus, kaupankäynti, kuljetusala, tietoliikenneala ja turismi ovat olleet pitkään tärkeitä aloja kaupungin taloudelle. Financial Times-lehti sijoitti Plovdivin hiljattain Euroopan kolmen parhaan kaupungin joukkoon kategoriassa “Ulkomaalainen suoran sijoituksen strategia” otsikon “Tulevaisuuden Euroopan kaupungit 2018/2019” alla. Kaupungin kuusi yliopistoa ja yli 70 koulua takaavat elinvoimaisen ja nuorekkaan tunnelman. Vaikka Plovdiv on viime aikoina kasvattanut mainettaan taloudellisen kehityksensä ansiosta, kaupunki tunnetaan bulgarialaisten keskuudessa Ayliakin kaupunkina. Ayliak on turkkilainen sana, joka tarkoittaa rentoa, asioihin sekaantumatonta elämänasennetta.

Plovdivissa on yli 200 arkeologista kohdetta, joista merkittävin on muinainen teatteri, joka on rakennettu ensimmäisellä vuosisadalla (jaa.) ja joka on yksi maailma parhaiten säilyneistä muinaisista teattereista. Teatterilla on 5000 katsojan kapasiteetti ja sitä käytetään edelleen esityksiin, konsertteihin sekä festivaaleihin. Toinen Plovdivin maineikas muinaiskohde on roomalainen stadioni, joka on rakennettu toisella vuosisadalla (jaa.) ja joka sijaitsee kaupungin pääkadun alapuolella. Plovdivissa on lisäksi runsaasti museoita, gallerioita, teattereita, oopperatalo sekä ainutlaatuinen, turkkilaisen imperiumin aikaisen kylpylän tiloihin sijoitettu nykytaiteen keskus. Kaupungin moninaisten uskonnollisten yhteisöjen takia Plovdivissa voi myös ihastella useita kirkkoja, moskeijoita ja synagogia, joiden arkkitehtuuri ja ikonografia edustavat tyypillistä paikallista tyyliä. Plovdivin merkittäviin jatkuviin kulttuurillisiin tapahtumiin lukeutuvat muun muassa kesäisin muinaisella teatterilla järjestettävä Opera Open-festivaali, syyskuussa järjestettävä yöfestivaali, joka toteutetaan museoissa, gallerioissa ja yökerhoissa, sekä One Dance Week, joka on nykytanssille omistettu tapahtuma. Näiden lisäksi monet turistit osallistuvat Kapana Fest-tapahtumaan, joka järjestetään vanhalla asuinalueella, joka on elvytetty luovien alojen alueeksi.

Tittelivuonna Plovdivissa järjestettiin 513 kulttuurista sisältöä sisältävää julkista tapahtumaa, minkä lisäksi 54 kulttuuripääkaupunkihankkeeseen liittyvää tapahtumaa järjestettiin muissa kaupungeissa ja ulkomailla. Plovdivin kulttuuriohjelma oli helposti lähestyttävä siinä mielessä, että 61% tapahtumista olivat osallistujille ilmaisia. Näin ollen ei tarvinne ihmetellä, että lopullisen seurantaraportin mukaan suhteellisen usein Plovdivissa kulttuurisiin tapahtumiin osallistuvien paikallisten osuus kasvoi vuoden 2017 27%:sta 44%:iin vuonna 2019. Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat myös, että 60% paikallisista osallistui vähintään yhteen kulttuuritapahtumaan tittelivuonna. Hanke sisälsi myös useita projekteja, jotka kohdistettiin tiettyihin vähemmistöryhmiin, kuten romaneihin, köyhien kaupunginosien nuoriin sekä pienemmistä laitakaupungin kylistä kotoisin oleviin vanhuksiin, minkä ansiosta näiden ryhmien yksilöiden osuus kulttuuritapahtumissa kasvoi.

Kaiken kaikkiaan yli puolitoistamiljoonaa ihmistä osallistui kulttuuripääkaupunkiohjelman tapahtumiin Plovdivissa ja laajemmalla toteutusalueella vuonna 2019. 80% osallistujista oli kansallisia vierailijoita, noin 11% paikallisväestöä ja loput 9% kansainvälisiä turisteja. Tilastot osoittavat, että ohjelmalla oli selkeä vaikutus turismin kasvuun Plovdivissa. Seurantatutkimuksen tilastot osoittavat, että Plovdivissa vierailleiden bulgarialaisten osuus kasvoi vuoden 2015 28%:sta 39%:iin vuonna 2019. Lisäksi vierailijoiden osuus, jotka mainitsivat kulttuuritapahtumat pääsyyksi matkalleen, kasvoi samalla aikajanalla 11%:sta 39%:iin. Kansainvälisten vierailijoiden määrä kasvoi vuodesta 2015 vuoteen 2019 27% ja tittelivuonna Plovdivissa kävi 121 478 ulkomaalaista turistia.

 

Lähteet

Kiertomatka Euroopassa: Matera 2019

 

Matera oli yksi kahdesta Euroopan kulttuuripääkaupungista vuonna 2019 yhdessä bulgarialaisen Plovdivin kanssa. Kaupunki sijaitsee Basilicatan hallinnollisella alueella Etelä-Italiassa ja sen väkiluku on noin 60 000. Matera on myös Materan provinssin pääkaupunki ja tunnetaan myös nimellä “Cittá Sotteranea” (Maanalainen kaupunki). Nykyään kaupunki tunnetaan historiallisesta keskuksestaan, joka tunnetaan nimellä “I Sassi”. Alueella on muinaisia luolia, joissa on asuttu kivikaudesta alkaen ja nykyään I Sassi on UNESCO:n maailmanperintökohde. Maatalous on ollut Materan pääasiallinen elinkeino vuosisatojen ajan, mutta nykyään sen taloudellinen sektori on monipuolisempi. Turismin, käsitöiden ja tutkimuksen kentät ovat jättämässä 1900-luvun lopulla nousseen paikallisen huonekalualan varjoonsa.

Muinaisena kaupunkina Materassa on useita arkeologisia kaivauksia sekä muinaisia luolien seiniin hakattuja kirkkoja. Kaupungin historiallisessa keskuksessa on myös useita museoita ja teattereita, mukaan lukien kansallinen arkeologinen museo “Domenico Ridola” sekä keskiaikaisen ja modernin taiteen museo. Matera on niittänyt mainetta myös alueella viime vuosina kuvattujen elokuvien ansiosta. Vuodesta 2014 lähtien Materassa on kuvattu noin 30 elokuvaa ja lyhytelokuvaa, muun muassa Ben-Hur (2016), Wonder Woman (2017) sekä 007 No Time to Die (2021), joka on viimeisin, myöhemmin tänä vuonna ilmestyvä James Bond-elokuva.

Materan kulttuuripääkaupunkihanke tarjosi monipuolisen kattauksen kulttuurillisia, taiteellisesti korkealaatuisia aktiviteetteja. Kulttuuriohjelma sisälsi runsaasti niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin taiteilijoita ja yhteensä yli 1300 tapahtumaa, joista 65% oli ilmainen sisäänpääsy ja loppuihin pystyi osallistumaan Matera 2019 passilla. Kaiken kaikkiaan eri tapahtumat houkuttelivat yhteensä lähes puoli miljoonaa osallistujaa. Selkeä enemmistö kulttuuripääkaupunkisäätiön kyselyn vastaajista oli tyytyväisiä kulttuuriohjelman sisältöön, laatuun sekä omaperäisyyteen (64%) ja kulttuuritarjonnan monipuolisuuteen (66%). Monipuolinen kulttuurillinen tarjonta ja paikallisen väestön suora osallistuminen ohjelman luomiprosessiin lisäsivät kulttuurilliseen toimintaan osallistuvien ihmisten määrää. Moni oli myös sitä mieltä, että Materasta tuli kulttuurillisesti elinvoimaisempi (78%) ja avoimempi kulttuurillisille eroavaisuuksille ja monimuotoisuudelle yleisellä tasolla (82%).

Turistien määrä Basilicatan hallinnollisella alueella kasvoi 520 000:sta lähes 950 000:een vuosina 2012-2019, enemmän kuin muualla Italiassa. Vuonna 2019 turisteille teetetyn kyselyn perusteella lähes 70% vastaajista vieraili Materassa ainakin osittain sen kulttuuripääkaupunkistatuksen takia. Lisääntynyt turismi kasvatti myös Materan liikevaihtoa. AirBnB listaukset vuosilta 2017-2019 paljastavat 25% kasvun keskimääräisessä päivittäisessä tahdissa yhden yöpymisen majoitusten määrässä.

 

Lähteet

Kiertomatka Euroopassa: Leeuwarden 2018

 

Alankomaalainen Leeuwarden oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2018 yhdessä Maltan pääkaupungin Vallettan kanssa. Alankomaiden luoteisosassa sijaitsevan kaupungin väkiluku on noin 100 000 asukasta. Leeuwarden on Friisinmaan provinssin pääkaupunki ja provinssissa asuu noin 646 000 ihmistä. Yhteensä Friisinmaassa on 11 kaupunkia, jotka kytkeytyvät toisiinsa vesiteitse. Leeuwarden on myös yksi Alankomaiden pohjoisosan vanhimmista kaupungeista sen historian ulottuessa antiikin Rooman aikakaudelle. Sijainnistaan johtuen alueen asukkaat työskentelivät aluksi maanviljelyn, kalastuksen sekä meriteitse kulkevan kaupankäynnin parissa. 1500-1600-luvuilla, Alankomaiden pohjoisosan “kultaisella aikakaudella”, Leeuwarden vaurastui huomattavasti. Friisinmaassa on kaksi virallista kieltä, hollanti ja friisi, tehden provinssista ainoan kaksikielisen alueen Alankomaissa. Friisiä opetetaan monissa kouluissa Friisinmaassa ja paikallinen väestö tunnetaan vahvasta kulttuuri-identiteetistä sekä kotiseutuylpeydestään.

Leeuwarden-Friisinmaan kulttuurisektoria kuvaillaan usein paikallisuuteen keskittyneeksi kohdeyleisönsä sekä kunnianhimonsa suhteen. Leeuwarden-Friisinmaan kulttuuritarjontaa voidaan kuitenkin pitää monipuolisena niin infrastruktuurin kuin aktiviteettienkin puolesta, etenkin alueen väkilukuun suhteutettuna. Leeuwarden tunnetaan vaikuttavasta Fries-museosta, joka avattiin vuonna 2013, Princessehofin kansallisesta keramiikkamuseosta sekä monista pienemmistä gallerioista ja näyttely- sekä esitystiloista. Maailmankuulu taiteilija M.C. Escher syntyi Leeuwardenissa ja hänen työnsä oli merkittävässä roolissa myös kulttuuripääkaupunkiohjelmassa. Ennen kulttuuripääkaupunkihanketta alueen kulttuuritarjonta koostui lähinnä paikallisten taiteilijoiden ja esiintyjien töistä ja esityksistä, eikä alueella vieraillut monia kulttuuritoimijoita Alankomaiden pohjoisosan ulkopuolelta. Itse asiassa vierailijoiden päämotiivi Leeuwarden-Friisinmaalle saapumiselle olikin alueen eristyneisyydestä ja maalaismaisesta luonnosta nauttiminen kulttuuritarjonnasta nauttimisen sijaan.

Leeuwarden-Friisinmaan kulttuuripääkaupunkiohjelman keskeinen tunnuslause oli “Iepen Mienskip” (Avoin yhteisö). Käsitteen keskeisiä arvoja ovat molemminpuolinen kunnioitus, osallistuminen, ruohonjuuritason kehitystyö, tasa-arvo sekä kansalaisvastuullisuus. Kulttuuriohjelman 800 projektista yli 700 olivat osa tätä “avointa ohjelmaa”, joka liittyi edellä mainittuun mienskip-toimintatapaan. Avoin ohjelma ja sen projektit olivat pääasiassa paikallisväestön suunnittelemia ja järjestämiä, kulttuuripääkaupunkijärjestön tukiessa heitä. Kulttuuriohjelman päätavoite oli yhdistää ihmiset löytämään ratkaisuja yhteisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin kulttuurin avulla. Teemat kuten lapsiköyhyys, luonnon monimuotoisuuden katoaminen, tasa-arvo, maahanmuuttajien integraatio, kaupungin irtautuminen maaseudusta ja veden hallinta (tulviminen) olivat keskeisiä hankkeelle. Vaikka muutkin kulttuuripääkaupungit ovat huomioineet yhteisöllisyysnäkökulman hankkeissaan, yhteisöllisen osallistumisen mittakaava ja tärkeys Leeuwarden-Friisinmaan hankkeessa oli huomattavasti merkittävämpää kuin aiemmissa hankkeissa. Kulttuuripääkaupunkihanke nähtiinkin usein ennen kaikkea sosiaalisena hankkeena, joka pyrki lisäämään tietoisuutta ja nostamaan esiin ja korostamaan yhteiskunnallisia ongelmia sen sijaan, että olisi tyytynyt olemaan vain kulttuuriohjelma ihmisten viihdyttämiseksi. Hankkeen osakkaiden mielestä tämä oli merkittävä syy sille, että paikallisväestö sitoutui kulttuuriohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen niin mielellään ja runsain määrin.

Avoimen ohjelman lisäksi kulttuuriohjelma sisälsi “pääohjelman”, joka koostui 60 projektista. Pääohjelman projekteilla oli yleisesti ottaen huomattavasti suuremmat budjetit, näkyvyys sekä suuremmat osallistujamäärät kuin avoimen ohjelman projekteilla. Toinen merkittävä ero oli siinä, että pääohjelman projektit olivat pääsääntöisesti Friisinmaasta ja sen ulkopuolelta tulevien ammattilaisten kulttuuritoimijoiden järjestämiä.

Kulttuuriohjelmalla oli myös hyvin vahva eurooppalainen ulottuvuus, mikä näkyi 1600 kansainvälisenä yhteistyökuviona 87 eri maan kanssa. Nämä yhteistyökuviot sisälsivät vierailuja, ulkomaanvaihtoja, yhteisesityksiä sekä yhteisiä markkinointikampanjoita. Lisäksi luotiin monia uusia yhteyksiä eri kansainvälisten verkostojen kanssa. Leeuwarden-Friisinmaan kulttuuriohjelman eurooppalaisesta ulottuvuudesta vastanneiden henkilöiden arvioiden mukaan kulttuurihanke loi 10 kertaa enemmän kansainvälisiä yhteistyökuvioita kuin niitä olisi ollut ilman hanketta.

Arvioiden mukaan 5,4 miljoonaa ihmistä osallistui Leeuwarden-Friisinmaan kulttuuripääkaupunkiprojekteihin vuosien 2015 ja 2018 välillä. Lisäksi noin 10% paikallisesta väestöstä osallistui hankkeeseen joko toteuttamalla oman projektin tai toimimalla vapaaehtoistyöntekijänä projektien parissa. Yöpyvien vierailijoiden määrän kasvu Leeuwarden-Friisinmaassa 0,8 miljoonasta 2,1 miljoonaan vuosien 2017 ja 2018 välillä viittaa siihen, että kulttuuripääkaupunkihankkeella oli merkittävä suora vaikutus turismin kasvuun alueella. Lisäksi hotellien johtajat Leeuwardenissa sanoivat haastatteluissa, että suurin osa yöpyvien vierailijoiden määrän kasvusta koostui ulkomaalaisista turisteista, jotka olivat saapuneet alueelle pääasiallisesti kulttuuripääkaupunkihankkeen vuoksi.

 

Lähteet

Kiertomatka Euroopassa: Avignon 2000

 

Avignon oli yksi yhdeksästä Euroopan kulttuuripääkaupungista vuonna 2000. Kaupunki sijaitsee Provencessa Etelä-Ranskassa, Rhône joen vasemmanpuoleisella rannalla, ja sen väkiluku on noin 92 000. Avignonilla on pitkät perinteet maataloudessa ja se on niittänyt mainetta ruoan prosessoinnillaan sekä muilla ruoan prosessointiin liittyvillä aloilla. Alueen hedelmällinen maaperä mahdollistaa huippuluokan ympärivuotisen provensaalisen ruoanlaiton Avignonissa. Lisäksi Avignon on suosittu turistikohde ja sen huikea arkkitehtuuri on huomioitu UNESCOn maailmanperintölistalla. Festival d’Avignonin lisääntyneen kansainvälisen maineen vuoksi esittävien taiteiden suosio kaupungissa on kasvanut, mikä näkyy muun muassa siinä, että erilaisia taiteellisia tapahtumia, esityksiä ja kokoontumisia järjestetään kuukausittain.

Avignonin kulttuuripääkaupunkihankkeen teema oli “Taide ja luovuus” ja ohjelma oli kolmitasoinen: eurooppalainen, kansallinen ja paikallinen. Eurooppalainen ohjelma sisälsi yhteistyötä muiden vuoden 2000 kulttuuripääkaupunkien kanssa ja yhteistyön tuloksena noin 50 projektia esitettiin eri kulttuuripääkaupungeissa. Lisäksi paikalliset taiteilijat esittelivät luomuksiaan Bergenissä, Helsingissä, Brysselissä sekä Dozzassa (Bolognan lähellä sijaitseva kylä). Osana kansallista ohjelmaa päätettiin, että “Beauty” (Kauneus)-niminen taidenäyttely järjestettäisiin Avignonissa. Näyttely oli katalogi kauneudesta 1900-luvulta ja sisälsi teoksia sekä tunnetuilta kansainvälisiltä taiteilijoilta että paikallisilta tekijöiltä. Paikallisen ohjelman ajatuksena oli tehdä näkyväksi ja tunnetuksi alueen omaa kulttuuria ja perintöä. Avignon halusi kulttuuriohjelman olevan mahdollisimman inklusiivinen, minkä vuoksi kulttuuri nähtiin hyvin laajana käsitteenä, joka kattaa kaikki yhteiskunnan sosiaaliset, taiteelliset ja taloudelliset toiminnot.

Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 21 miljoonaa euroa, josta yli puolet tuli valtiolta ja kaupungilta. Avignon onnistui myös keräämään noin 2,2M€ sponsorituloja. Hankkeen merkittävin taloudellinen saavutus oli todennäköisesti kulttuurillisen turismin lisääntyminen noin 25%. Tapahtumien päätavoitteena olikin houkutella mahdollisimman paljon kävijöitä ja noin 1,5 miljoonan osallistujan kokonaismäärä ylitti heittämällä projektiryhmän odotukset. Hankkeen myötä saavutettiin myös joitain pitkäaikaisvaikutuksia, joiden on arvioitu hyödyttäneen Avignonin kehittymistä, kuten kulttuurisen infrastruktuurin kehittyminen, uusien yhteistyöverkostojen syntyminen ja lisääntynyt yhteistyö kulttuurisektorilla sekä Avignonin ja sen lähialueiden julkisuuskuvan kohentuminen.

 

Lähteet

Kiertomatka Euroopassa: Bryssel 2000

 

Bryssel oli yksi yhdeksästä Euroopan kulttuuripääkaupungista vuonna 2000. Kaupunki tunnetaan paitsi Belgian pääkaupunkina, myös Euroopan unionin hallinnollisena pääkaupunkina. Brysselin kaupunki sisältää 19 kuntaa, joissa asuu yhteensä noin 1,2 miljoonaa ihmistä. Belgiassa on kolme virallista kieltä – hollanti, ranska ja saksa. Brysselin kulttuurielämä on erittäin monipuolista, kattaen yli 50 kansallisuutta ja sisältäen vahvoja vaikutteita latinalaisista ja germaanisista perinteistä. Johtuen asemastaan Euroopan hallinnollisena keskuksena Brysselissä on paljon kansainvälisiä työntekijöitä, kuten diplomaatteja, hallintovirkamiehiä ja median edustajia, jotka työskentelevät EU:lle tai muille merkittäville kansainvälisille instituutioille ja yrityksille. Kaiken kaikkiaan Brysselissä on 80 museota ja 30 esiintymistilaa. Lisäksi monet taiteilijat ja yhdistykset ovat kirjoilla kaupungissa. Brysselissä järjestetään joka vuosi 15 eri festivaalia, esimerkiksi jazz-, nykymusiikki- ja teatterifestivaalit. Ranskalaisten ja flaamilaisten kulttuuriorganisaatioiden ohella kaupungista löytyy myös virkeitä monikulttuurisia yhteisöjä, joissa on paljon ihmisiä esimerkiksi Välimeren alueelta ja Pohjois-Afrikasta.

Brysselin kulttuuripääkaupunkihankkeen tavoitteena oli rakentaa yhteistyötä ja dialogia eri yhteisöjen, taiteilijoiden ja taiteenalojen välille. Kulttuuriohjelmaa ei suunniteltu turisteille suunnatuksi massatapahtumaksi, vaan se nähtiin ensisijaisesti mahdollisuutena sisällyttää kaupungin kulttuuriset yhteisöt pitkän aikavälin projektiin, joka jatkuisi tittelivuoden päätyttyä. Kulttuuriohjelma sisälsi 350 projektia, joista suurin osa oli yhteistyöhankkeita yhden tai useamman kaupungissa sijaitsevan 500 taidejärjestön kanssa. Myös infrastruktuurin kehittämisprojektit olivat keskeisiä Brysselin kulttuuripääkaupunkihankkeelle ja sisälsivät kulttuuritilojen, historiallisten rakennusten sekä julkisten tilojen kunnostamista. Infrastruktuurin kehittämisprojekteihin liittyen kaupungissa avattiin musiikki-instrumenttimuseo sekä arkkitehtuurikeskus, minkä lisäksi kaupungin suurin konserttisali kunnostettiin täysin.

Brysselin entisen pormestarin Freddy Thielemansin mukaan kulttuuripääkaupunkihanke tarjosi merkittävää tukea paikallisille yrityksille, loi mahdollisuuksia erilaisten kulttuuriaktiviteettien väliselle yhteistyölle ja lisäsi paikallisväestön yhtenäisyyttä ja näkyvyyttä. Puhuttaessa kulttuurihankkeen perinnöstä Thielemans nostaa esiin Zinneke-paraatin, joka kehitettiin tittelivuotta varten ja joka on sen jälkeen jatkunut vuosittaisena tapahtumana. Thielemans sanoo, että Zinneke-paraati on yhä tärkeä kaupungille ja se valjastaa Brysselin hengen erinomaisesti. Thielemans mainitsee myös remontointiprojektien merkityksen, nostaen esiin oikeustalon kunnostuksen sekä monien kuninkaallisen taidemuseon ympärillä sijaitsevien kuuluisien rakennusten remontoinnin.

 

Lähteet

Kiertomatka Euroopassa: Santiago de Compostela 2000

 

Luoteis-Espanjassa sijaitseva, noin 120 000 asukkaan Santiago de Compostela oli yksi yhdeksästä Euroopan kulttuuripääkaupungista vuonna 2000. Kaupunki on Galician poliittinen ja hallinnollinen pääkaupunki ja se perustettiin vuoden 830 paikkeilla. Santiago tunnetaan myös Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitin päätepisteenä. Kaupunki rakennettiin, kun Pyhän Jaakobin jäänteet löytyivät alueelta. Nykyään jäänteitä säilytetään kaupungin katedraalissa. Monumentaalisen ja historiallisen luonteensa vuoksi Compostela on valittu Espanjan hallituksen toimesta historiallis-taiteelliseksi kaupungiksi ja UNESCOn toimesta maailmanperintökaupungiksi. Muita kaupungille myönnettyjä tunnustuksia ovat muun muassa Europan neuvoston myöntämä Eurooppa-palkinto ja lippu, Firenzen kunnan myöntämä Firenze-palkinto, Real Fundación de Toledo-palkinto, Europa Nostra-palkinto sekä Italian taiteellisten keskusten yhdistyksen myöntämä Gubbio-palkinto. Compostelan historiallinen keskusta on yksi maailman parhaiten säilyneistä historiallisista keskustoista ja se on täysin asutettu ja varattu ainoastaan jalankulkijoille.

Belén Mendoza, Santiago de Compostelan pormestarin hallituksen jäsen ja kansainvälisten suhteiden, yhteistyön ja kehityksen vastuuhenkilö sanoo, että kulttuuripääkaupunkihankkeen menestyksekkäin osa oli Millennium festivaali, joka alkoi vuonna 1998 ja päättyi vuonna 2000. Festivaali sisälsi aktiviteetteja kahdeksasta eri kategoriasta: kulttuurillinen dialogi, teatteri, maailman kulttuurit, ooppera, klassinen musiikki, tanssi, jazz sekä näyttelyt. Aktiviteettien kohokohtiin lukeutui Latin Jazz Festival-tapahtuma sekä Oscar-palkitun Fernando Trueban ohjaaman Calle 54 elokuvan ensi-ilta Compostelassa. Muita merkittäviä tilaisuuksia olivat muun muassa yhdysvaltalaisohjaaja Robert Wilsonin spektaakkelien “The Days Before: Death, Destruction and Detroit III” sekä “Persephone” esitykset, ohjaajan itsensä ollessa paikalla. Lisäksi brittisäveltäjä Michael Nyman esitti oopperansa “Facing Goya” ensimmäistä kertaa osana festivaalia.

Mendozan mukaan kulttuuripääkaupunkihankkeen merkittävin vaikutus kaupungille oli vierailijoiden määrän kasvu, jonka on arvioitu olleen noin 15% aikaisempiin vuosiin verrattuna. Puhuttaessa kulttuurihankkeen pitkäaikaisvaikutuksista Santiago de Compostelalle Mendoza mainitsee kaupungin orkesterin, Galician kuninkaallisen filharmonian, vahvistumisen, orkesterin tarjotessa vakaan ohjelman klassista musiikkia ansioituneiden muusikoiden esittämänä. Kulttuuripääkaupunkihanke vahvisti myös kaupungin musiikkipainotteisen koulun asemaa. Kyseinen koulu tekee yhteistyötä kaupungin filharmonian kanssa ja tarjoaa musiikkikasvatusta nuorille ihmisille. Mendozan mukaan kulttuuripääkaupunkihanke vahvisti myös Eugenio Granell-säätiön työtä. Säätiö tarjoaa näyttelyitä, ohjattuja näyttelykierroksia, kamarimusiikkia, teatteria, työpajoja oppilaille ja ryhmille sekä paljon julkaisuja ja katalogeja.

 

Lähteet