fbpx

Kiertomatka Euroopassa: Matera 2019

 

Matera oli yksi kahdesta Euroopan kulttuuripääkaupungista vuonna 2019 yhdessä bulgarialaisen Plovdivin kanssa. Kaupunki sijaitsee Basilicatan hallinnollisella alueella Etelä-Italiassa ja sen väkiluku on noin 60 000. Matera on myös Materan provinssin pääkaupunki ja tunnetaan myös nimellä “Cittá Sotteranea” (Maanalainen kaupunki). Nykyään kaupunki tunnetaan historiallisesta keskuksestaan, joka tunnetaan nimellä “I Sassi”. Alueella on muinaisia luolia, joissa on asuttu kivikaudesta alkaen ja nykyään I Sassi on UNESCO:n maailmanperintökohde. Maatalous on ollut Materan pääasiallinen elinkeino vuosisatojen ajan, mutta nykyään sen taloudellinen sektori on monipuolisempi. Turismin, käsitöiden ja tutkimuksen kentät ovat jättämässä 1900-luvun lopulla nousseen paikallisen huonekalualan varjoonsa.

Muinaisena kaupunkina Materassa on useita arkeologisia kaivauksia sekä muinaisia luolien seiniin hakattuja kirkkoja. Kaupungin historiallisessa keskuksessa on myös useita museoita ja teattereita, mukaan lukien kansallinen arkeologinen museo “Domenico Ridola” sekä keskiaikaisen ja modernin taiteen museo. Matera on niittänyt mainetta myös alueella viime vuosina kuvattujen elokuvien ansiosta. Vuodesta 2014 lähtien Materassa on kuvattu noin 30 elokuvaa ja lyhytelokuvaa, muun muassa Ben-Hur (2016), Wonder Woman (2017) sekä 007 No Time to Die (2021), joka on viimeisin, myöhemmin tänä vuonna ilmestyvä James Bond-elokuva.

Materan kulttuuripääkaupunkihanke tarjosi monipuolisen kattauksen kulttuurillisia, taiteellisesti korkealaatuisia aktiviteetteja. Kulttuuriohjelma sisälsi runsaasti niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin taiteilijoita ja yhteensä yli 1300 tapahtumaa, joista 65% oli ilmainen sisäänpääsy ja loppuihin pystyi osallistumaan Matera 2019 passilla. Kaiken kaikkiaan eri tapahtumat houkuttelivat yhteensä lähes puoli miljoonaa osallistujaa. Selkeä enemmistö kulttuuripääkaupunkisäätiön kyselyn vastaajista oli tyytyväisiä kulttuuriohjelman sisältöön, laatuun sekä omaperäisyyteen (64%) ja kulttuuritarjonnan monipuolisuuteen (66%). Monipuolinen kulttuurillinen tarjonta ja paikallisen väestön suora osallistuminen ohjelman luomiprosessiin lisäsivät kulttuurilliseen toimintaan osallistuvien ihmisten määrää. Moni oli myös sitä mieltä, että Materasta tuli kulttuurillisesti elinvoimaisempi (78%) ja avoimempi kulttuurillisille eroavaisuuksille ja monimuotoisuudelle yleisellä tasolla (82%).

Turistien määrä Basilicatan hallinnollisella alueella kasvoi 520 000:sta lähes 950 000:een vuosina 2012-2019, enemmän kuin muualla Italiassa. Vuonna 2019 turisteille teetetyn kyselyn perusteella lähes 70% vastaajista vieraili Materassa ainakin osittain sen kulttuuripääkaupunkistatuksen takia. Lisääntynyt turismi kasvatti myös Materan liikevaihtoa. AirBnB listaukset vuosilta 2017-2019 paljastavat 25% kasvun keskimääräisessä päivittäisessä tahdissa yhden yöpymisen majoitusten määrässä.

 

Lähteet

Kiertomatka Euroopassa: Leeuwarden 2018

 

Alankomaalainen Leeuwarden oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2018 yhdessä Maltan pääkaupungin Vallettan kanssa. Alankomaiden luoteisosassa sijaitsevan kaupungin väkiluku on noin 100 000 asukasta. Leeuwarden on Friisinmaan provinssin pääkaupunki ja provinssissa asuu noin 646 000 ihmistä. Yhteensä Friisinmaassa on 11 kaupunkia, jotka kytkeytyvät toisiinsa vesiteitse. Leeuwarden on myös yksi Alankomaiden pohjoisosan vanhimmista kaupungeista sen historian ulottuessa antiikin Rooman aikakaudelle. Sijainnistaan johtuen alueen asukkaat työskentelivät aluksi maanviljelyn, kalastuksen sekä meriteitse kulkevan kaupankäynnin parissa. 1500-1600-luvuilla, Alankomaiden pohjoisosan “kultaisella aikakaudella”, Leeuwarden vaurastui huomattavasti. Friisinmaassa on kaksi virallista kieltä, hollanti ja friisi, tehden provinssista ainoan kaksikielisen alueen Alankomaissa. Friisiä opetetaan monissa kouluissa Friisinmaassa ja paikallinen väestö tunnetaan vahvasta kulttuuri-identiteetistä sekä kotiseutuylpeydestään.

Leeuwarden-Friisinmaan kulttuurisektoria kuvaillaan usein paikallisuuteen keskittyneeksi kohdeyleisönsä sekä kunnianhimonsa suhteen. Leeuwarden-Friisinmaan kulttuuritarjontaa voidaan kuitenkin pitää monipuolisena niin infrastruktuurin kuin aktiviteettienkin puolesta, etenkin alueen väkilukuun suhteutettuna. Leeuwarden tunnetaan vaikuttavasta Fries-museosta, joka avattiin vuonna 2013, Princessehofin kansallisesta keramiikkamuseosta sekä monista pienemmistä gallerioista ja näyttely- sekä esitystiloista. Maailmankuulu taiteilija M.C. Escher syntyi Leeuwardenissa ja hänen työnsä oli merkittävässä roolissa myös kulttuuripääkaupunkiohjelmassa. Ennen kulttuuripääkaupunkihanketta alueen kulttuuritarjonta koostui lähinnä paikallisten taiteilijoiden ja esiintyjien töistä ja esityksistä, eikä alueella vieraillut monia kulttuuritoimijoita Alankomaiden pohjoisosan ulkopuolelta. Itse asiassa vierailijoiden päämotiivi Leeuwarden-Friisinmaalle saapumiselle olikin alueen eristyneisyydestä ja maalaismaisesta luonnosta nauttiminen kulttuuritarjonnasta nauttimisen sijaan.

Leeuwarden-Friisinmaan kulttuuripääkaupunkiohjelman keskeinen tunnuslause oli “Iepen Mienskip” (Avoin yhteisö). Käsitteen keskeisiä arvoja ovat molemminpuolinen kunnioitus, osallistuminen, ruohonjuuritason kehitystyö, tasa-arvo sekä kansalaisvastuullisuus. Kulttuuriohjelman 800 projektista yli 700 olivat osa tätä “avointa ohjelmaa”, joka liittyi edellä mainittuun mienskip-toimintatapaan. Avoin ohjelma ja sen projektit olivat pääasiassa paikallisväestön suunnittelemia ja järjestämiä, kulttuuripääkaupunkijärjestön tukiessa heitä. Kulttuuriohjelman päätavoite oli yhdistää ihmiset löytämään ratkaisuja yhteisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin kulttuurin avulla. Teemat kuten lapsiköyhyys, luonnon monimuotoisuuden katoaminen, tasa-arvo, maahanmuuttajien integraatio, kaupungin irtautuminen maaseudusta ja veden hallinta (tulviminen) olivat keskeisiä hankkeelle. Vaikka muutkin kulttuuripääkaupungit ovat huomioineet yhteisöllisyysnäkökulman hankkeissaan, yhteisöllisen osallistumisen mittakaava ja tärkeys Leeuwarden-Friisinmaan hankkeessa oli huomattavasti merkittävämpää kuin aiemmissa hankkeissa. Kulttuuripääkaupunkihanke nähtiinkin usein ennen kaikkea sosiaalisena hankkeena, joka pyrki lisäämään tietoisuutta ja nostamaan esiin ja korostamaan yhteiskunnallisia ongelmia sen sijaan, että olisi tyytynyt olemaan vain kulttuuriohjelma ihmisten viihdyttämiseksi. Hankkeen osakkaiden mielestä tämä oli merkittävä syy sille, että paikallisväestö sitoutui kulttuuriohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen niin mielellään ja runsain määrin.

Avoimen ohjelman lisäksi kulttuuriohjelma sisälsi “pääohjelman”, joka koostui 60 projektista. Pääohjelman projekteilla oli yleisesti ottaen huomattavasti suuremmat budjetit, näkyvyys sekä suuremmat osallistujamäärät kuin avoimen ohjelman projekteilla. Toinen merkittävä ero oli siinä, että pääohjelman projektit olivat pääsääntöisesti Friisinmaasta ja sen ulkopuolelta tulevien ammattilaisten kulttuuritoimijoiden järjestämiä.

Kulttuuriohjelmalla oli myös hyvin vahva eurooppalainen ulottuvuus, mikä näkyi 1600 kansainvälisenä yhteistyökuviona 87 eri maan kanssa. Nämä yhteistyökuviot sisälsivät vierailuja, ulkomaanvaihtoja, yhteisesityksiä sekä yhteisiä markkinointikampanjoita. Lisäksi luotiin monia uusia yhteyksiä eri kansainvälisten verkostojen kanssa. Leeuwarden-Friisinmaan kulttuuriohjelman eurooppalaisesta ulottuvuudesta vastanneiden henkilöiden arvioiden mukaan kulttuurihanke loi 10 kertaa enemmän kansainvälisiä yhteistyökuvioita kuin niitä olisi ollut ilman hanketta.

Arvioiden mukaan 5,4 miljoonaa ihmistä osallistui Leeuwarden-Friisinmaan kulttuuripääkaupunkiprojekteihin vuosien 2015 ja 2018 välillä. Lisäksi noin 10% paikallisesta väestöstä osallistui hankkeeseen joko toteuttamalla oman projektin tai toimimalla vapaaehtoistyöntekijänä projektien parissa. Yöpyvien vierailijoiden määrän kasvu Leeuwarden-Friisinmaassa 0,8 miljoonasta 2,1 miljoonaan vuosien 2017 ja 2018 välillä viittaa siihen, että kulttuuripääkaupunkihankkeella oli merkittävä suora vaikutus turismin kasvuun alueella. Lisäksi hotellien johtajat Leeuwardenissa sanoivat haastatteluissa, että suurin osa yöpyvien vierailijoiden määrän kasvusta koostui ulkomaalaisista turisteista, jotka olivat saapuneet alueelle pääasiallisesti kulttuuripääkaupunkihankkeen vuoksi.

 

Lähteet

Kiertomatka Euroopassa: Avignon 2000

 

Avignon oli yksi yhdeksästä Euroopan kulttuuripääkaupungista vuonna 2000. Kaupunki sijaitsee Provencessa Etelä-Ranskassa, Rhône joen vasemmanpuoleisella rannalla, ja sen väkiluku on noin 92 000. Avignonilla on pitkät perinteet maataloudessa ja se on niittänyt mainetta ruoan prosessoinnillaan sekä muilla ruoan prosessointiin liittyvillä aloilla. Alueen hedelmällinen maaperä mahdollistaa huippuluokan ympärivuotisen provensaalisen ruoanlaiton Avignonissa. Lisäksi Avignon on suosittu turistikohde ja sen huikea arkkitehtuuri on huomioitu UNESCOn maailmanperintölistalla. Festival d’Avignonin lisääntyneen kansainvälisen maineen vuoksi esittävien taiteiden suosio kaupungissa on kasvanut, mikä näkyy muun muassa siinä, että erilaisia taiteellisia tapahtumia, esityksiä ja kokoontumisia järjestetään kuukausittain.

Avignonin kulttuuripääkaupunkihankkeen teema oli “Taide ja luovuus” ja ohjelma oli kolmitasoinen: eurooppalainen, kansallinen ja paikallinen. Eurooppalainen ohjelma sisälsi yhteistyötä muiden vuoden 2000 kulttuuripääkaupunkien kanssa ja yhteistyön tuloksena noin 50 projektia esitettiin eri kulttuuripääkaupungeissa. Lisäksi paikalliset taiteilijat esittelivät luomuksiaan Bergenissä, Helsingissä, Brysselissä sekä Dozzassa (Bolognan lähellä sijaitseva kylä). Osana kansallista ohjelmaa päätettiin, että “Beauty” (Kauneus)-niminen taidenäyttely järjestettäisiin Avignonissa. Näyttely oli katalogi kauneudesta 1900-luvulta ja sisälsi teoksia sekä tunnetuilta kansainvälisiltä taiteilijoilta että paikallisilta tekijöiltä. Paikallisen ohjelman ajatuksena oli tehdä näkyväksi ja tunnetuksi alueen omaa kulttuuria ja perintöä. Avignon halusi kulttuuriohjelman olevan mahdollisimman inklusiivinen, minkä vuoksi kulttuuri nähtiin hyvin laajana käsitteenä, joka kattaa kaikki yhteiskunnan sosiaaliset, taiteelliset ja taloudelliset toiminnot.

Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 21 miljoonaa euroa, josta yli puolet tuli valtiolta ja kaupungilta. Avignon onnistui myös keräämään noin 2,2M€ sponsorituloja. Hankkeen merkittävin taloudellinen saavutus oli todennäköisesti kulttuurillisen turismin lisääntyminen noin 25%. Tapahtumien päätavoitteena olikin houkutella mahdollisimman paljon kävijöitä ja noin 1,5 miljoonan osallistujan kokonaismäärä ylitti heittämällä projektiryhmän odotukset. Hankkeen myötä saavutettiin myös joitain pitkäaikaisvaikutuksia, joiden on arvioitu hyödyttäneen Avignonin kehittymistä, kuten kulttuurisen infrastruktuurin kehittyminen, uusien yhteistyöverkostojen syntyminen ja lisääntynyt yhteistyö kulttuurisektorilla sekä Avignonin ja sen lähialueiden julkisuuskuvan kohentuminen.

 

Lähteet

Kiertomatka Euroopassa: Bryssel 2000

 

Bryssel oli yksi yhdeksästä Euroopan kulttuuripääkaupungista vuonna 2000. Kaupunki tunnetaan paitsi Belgian pääkaupunkina, myös Euroopan unionin hallinnollisena pääkaupunkina. Brysselin kaupunki sisältää 19 kuntaa, joissa asuu yhteensä noin 1,2 miljoonaa ihmistä. Belgiassa on kolme virallista kieltä – hollanti, ranska ja saksa. Brysselin kulttuurielämä on erittäin monipuolista, kattaen yli 50 kansallisuutta ja sisältäen vahvoja vaikutteita latinalaisista ja germaanisista perinteistä. Johtuen asemastaan Euroopan hallinnollisena keskuksena Brysselissä on paljon kansainvälisiä työntekijöitä, kuten diplomaatteja, hallintovirkamiehiä ja median edustajia, jotka työskentelevät EU:lle tai muille merkittäville kansainvälisille instituutioille ja yrityksille. Kaiken kaikkiaan Brysselissä on 80 museota ja 30 esiintymistilaa. Lisäksi monet taiteilijat ja yhdistykset ovat kirjoilla kaupungissa. Brysselissä järjestetään joka vuosi 15 eri festivaalia, esimerkiksi jazz-, nykymusiikki- ja teatterifestivaalit. Ranskalaisten ja flaamilaisten kulttuuriorganisaatioiden ohella kaupungista löytyy myös virkeitä monikulttuurisia yhteisöjä, joissa on paljon ihmisiä esimerkiksi Välimeren alueelta ja Pohjois-Afrikasta.

Brysselin kulttuuripääkaupunkihankkeen tavoitteena oli rakentaa yhteistyötä ja dialogia eri yhteisöjen, taiteilijoiden ja taiteenalojen välille. Kulttuuriohjelmaa ei suunniteltu turisteille suunnatuksi massatapahtumaksi, vaan se nähtiin ensisijaisesti mahdollisuutena sisällyttää kaupungin kulttuuriset yhteisöt pitkän aikavälin projektiin, joka jatkuisi tittelivuoden päätyttyä. Kulttuuriohjelma sisälsi 350 projektia, joista suurin osa oli yhteistyöhankkeita yhden tai useamman kaupungissa sijaitsevan 500 taidejärjestön kanssa. Myös infrastruktuurin kehittämisprojektit olivat keskeisiä Brysselin kulttuuripääkaupunkihankkeelle ja sisälsivät kulttuuritilojen, historiallisten rakennusten sekä julkisten tilojen kunnostamista. Infrastruktuurin kehittämisprojekteihin liittyen kaupungissa avattiin musiikki-instrumenttimuseo sekä arkkitehtuurikeskus, minkä lisäksi kaupungin suurin konserttisali kunnostettiin täysin.

Brysselin entisen pormestarin Freddy Thielemansin mukaan kulttuuripääkaupunkihanke tarjosi merkittävää tukea paikallisille yrityksille, loi mahdollisuuksia erilaisten kulttuuriaktiviteettien väliselle yhteistyölle ja lisäsi paikallisväestön yhtenäisyyttä ja näkyvyyttä. Puhuttaessa kulttuurihankkeen perinnöstä Thielemans nostaa esiin Zinneke-paraatin, joka kehitettiin tittelivuotta varten ja joka on sen jälkeen jatkunut vuosittaisena tapahtumana. Thielemans sanoo, että Zinneke-paraati on yhä tärkeä kaupungille ja se valjastaa Brysselin hengen erinomaisesti. Thielemans mainitsee myös remontointiprojektien merkityksen, nostaen esiin oikeustalon kunnostuksen sekä monien kuninkaallisen taidemuseon ympärillä sijaitsevien kuuluisien rakennusten remontoinnin.

 

Lähteet

Kiertomatka Euroopassa: Santiago de Compostela 2000

 

Luoteis-Espanjassa sijaitseva, noin 120 000 asukkaan Santiago de Compostela oli yksi yhdeksästä Euroopan kulttuuripääkaupungista vuonna 2000. Kaupunki on Galician poliittinen ja hallinnollinen pääkaupunki ja se perustettiin vuoden 830 paikkeilla. Santiago tunnetaan myös Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitin päätepisteenä. Kaupunki rakennettiin, kun Pyhän Jaakobin jäänteet löytyivät alueelta. Nykyään jäänteitä säilytetään kaupungin katedraalissa. Monumentaalisen ja historiallisen luonteensa vuoksi Compostela on valittu Espanjan hallituksen toimesta historiallis-taiteelliseksi kaupungiksi ja UNESCOn toimesta maailmanperintökaupungiksi. Muita kaupungille myönnettyjä tunnustuksia ovat muun muassa Europan neuvoston myöntämä Eurooppa-palkinto ja lippu, Firenzen kunnan myöntämä Firenze-palkinto, Real Fundación de Toledo-palkinto, Europa Nostra-palkinto sekä Italian taiteellisten keskusten yhdistyksen myöntämä Gubbio-palkinto. Compostelan historiallinen keskusta on yksi maailman parhaiten säilyneistä historiallisista keskustoista ja se on täysin asutettu ja varattu ainoastaan jalankulkijoille.

Belén Mendoza, Santiago de Compostelan pormestarin hallituksen jäsen ja kansainvälisten suhteiden, yhteistyön ja kehityksen vastuuhenkilö sanoo, että kulttuuripääkaupunkihankkeen menestyksekkäin osa oli Millennium festivaali, joka alkoi vuonna 1998 ja päättyi vuonna 2000. Festivaali sisälsi aktiviteetteja kahdeksasta eri kategoriasta: kulttuurillinen dialogi, teatteri, maailman kulttuurit, ooppera, klassinen musiikki, tanssi, jazz sekä näyttelyt. Aktiviteettien kohokohtiin lukeutui Latin Jazz Festival-tapahtuma sekä Oscar-palkitun Fernando Trueban ohjaaman Calle 54 elokuvan ensi-ilta Compostelassa. Muita merkittäviä tilaisuuksia olivat muun muassa yhdysvaltalaisohjaaja Robert Wilsonin spektaakkelien “The Days Before: Death, Destruction and Detroit III” sekä “Persephone” esitykset, ohjaajan itsensä ollessa paikalla. Lisäksi brittisäveltäjä Michael Nyman esitti oopperansa “Facing Goya” ensimmäistä kertaa osana festivaalia.

Mendozan mukaan kulttuuripääkaupunkihankkeen merkittävin vaikutus kaupungille oli vierailijoiden määrän kasvu, jonka on arvioitu olleen noin 15% aikaisempiin vuosiin verrattuna. Puhuttaessa kulttuurihankkeen pitkäaikaisvaikutuksista Santiago de Compostelalle Mendoza mainitsee kaupungin orkesterin, Galician kuninkaallisen filharmonian, vahvistumisen, orkesterin tarjotessa vakaan ohjelman klassista musiikkia ansioituneiden muusikoiden esittämänä. Kulttuuripääkaupunkihanke vahvisti myös kaupungin musiikkipainotteisen koulun asemaa. Kyseinen koulu tekee yhteistyötä kaupungin filharmonian kanssa ja tarjoaa musiikkikasvatusta nuorille ihmisille. Mendozan mukaan kulttuuripääkaupunkihanke vahvisti myös Eugenio Granell-säätiön työtä. Säätiö tarjoaa näyttelyitä, ohjattuja näyttelykierroksia, kamarimusiikkia, teatteria, työpajoja oppilaille ja ryhmille sekä paljon julkaisuja ja katalogeja.

 

Lähteet

Kiertomatka Euroopassa: Helsinki 2000

 

Helsinki oli yksi yhdeksästä Euroopan kulttuuripääkaupungista vuonna 2000. Suomen pääkaupunki on Euroopan unionin pohjoisin pääkaupunki ja sen väkiluku on yli 600 000. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin vuonna 1550 ja Venäjän keisari Aleksanteri I teki siitä Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin vuonna 1812. Aleksanteri I myös rakennutti kaupungin kookkaan keskustan keisarikuntatyylillä, katedraalin ollessa sen sydän. Merkittävin Ruotsin hallintakaudelta säilynyt rakennus on Helsingin saaristoon 1700-luvulla rakennettu Suomenlinna, joka on nykyään UNESCOn maailman kulttuuriperintökohde. Suomessa on kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi, ja helsinkiläisistä noin 6% puhuu ruotsia äidinkielenään. Helsinkiläisille tärkeitä arvoja ovat muun muassa luonnonläheisyys sekä ympäristöstä huolehtiminen.

Helsinki on panostanut luovaan infrastruktuuriin, kuten lasten taidekasvatukseen sekä mahdollisuuksien tarjoamiseen kokeellisille taiteilijaryhmille. Kaupunki tunnetaan myös elinvoimaisesta teatterielämästään sekä useista ammattilais- ja amatööriteattereistaan. Myös suomalainen klassinen musiikki on arvostettua ja se tunnetaan Jean Sibeliuksen lisäksi poikkeuksellisen suuresta määrästä kansainvälisesti arvostettuja kapellimestareita sekä tunnettuja säveltäjiä, laulajia ja pianisteja. Helsingissä on myös yli 60 museota, joista moni on taidemuseoita.

Helsingin kulttuuripääkaupunkihanke sisälsi noin 500 tapahtumaa ja hankkeen pääteema oli Tieto, teknologia ja tulevaisuus. Yksi suosituimmista tapahtumista oli moderni urheiluooppera, joka esitettiin Olympiastadionilla. Myös Töölönlahden taidepuutarhat-tapahtuma, joka yhdisti puutarhanhoitoa, taidetta ja gastronomiaa entisellä jätealueella kaupungin sydämessä oli erittäin menestyksekäs kesätapahtuma. Toinen äärimmäisen suosittu tapahtuma niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin keskuudessa oli Kuukauden saunaprojekti, jossa päästiin nauttimaan suomalaisen saunakulttuurin kirjosta. Omien projektiensa lisäksi Helsinki oli yhteistyössä kahdeksan muun vuoden 2000 kulttuuripääkaupungin kanssa. Tittelinhaltijoilla oli 12 yhteistyöprojektia, joihin kaupungit saivat osallistua haluamallaan tavalla. Tämän lisäksi Helsinki teki huomattavasti tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä Reykjavíkin ja Bergenin kanssa, mikä johti yli 50 yhteistyöprojektiin. Tittelivuoden loppuun mennessä hankkeen tapahtumat olivat houkutelleet 5,2 miljoonaa osallistujaa. Helsinkiläisille tehty kyselytutkimus paljasti, että 83% paikallisista oli erittäin tai melko tyytyväisiä osallistumiinsa kulttuuritapahtumiin. Tämä on aika vaikuttava tilasto, ja myös EU:n komissio on arvioinut Helsingin Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen yhdeksi kaikkien aikojen onnistuneimmista kokonaisuuksista.

Kulttuurijohtaja Pekka Timonen sanoo, että kulttuuripääkaupunkihankkeen vaikutukset ovat yhä nähtävissä Helsingissä. Kaupungissa järjestetään nyt paljon aiempaa enemmän festivaaleja ja kulttuuriyleisö on kasvanut merkittävästi tittelivuodesta. Timonen viittaa tutkimukseen, jonka mukaan kulttuurista kiinnostuneiden henkilöiden määrä kasvoi 24% kulttuuripääkaupunkihankkeen myötä. Timonen korostaa kulttuurisektorin taloudellisten vaikutusten merkitystä Helsingille. Yhä useampien ihmisten osallistuessa kulttuuritapahtumiin, kulttuuri-instituutiot kasvattavat tulojaan esimerkiksi lipputulojen myötä. Timosen mukaan kulttuuripääkaupunkihanke on lisännyt turismia pysyvästi Helsingissä, mikä luonnollisesti tuo alueelle lisää rahaa. Kulttuuripääkaupunkihanke myös rikkoi sponsoroinnin suomenennätyksen saavuttaessaan noin kuuden miljoonan euron sponsoritulot eri yrityksiltä. Timosen mukaan hanke oli hyvin merkittävä paikalliselle kulttuurisektorille myös siksi, että sen avulla saatiin luotua uusia kansainvälisiä yhteyksiä ja siksi, että se vahvisti kulttuuritoimijoiden uskoa omiin kykyihinsä.

 

Lähteet