fbpx

Sinun, minun, meidän kulttuurit

Pandemian aikana olemme viettäneet paljon aikaa Paltamon mökillä. Hirvenmetsästyksen aikaan metsäteiden varret ovat täynnä autoja ja oranssitakkisia metsästäjiä koirineen. Metsässä olen kulkenut lapsesta asti, mutta metsästys on minulle uusi kulttuurinen ilmiö. Se on monelle tärkeä osa vuodenkiertoa ja yhteisöllisyyttä omassa metsästysporukassa. Metsästyskortin lunastaa vuosittain 300 000 suomalaista – eurooppalaisittain iso osuus kansalaisista.

Kulttuurilaitosten sulkeminen ottaa koville, tarkoitus oli käydä lastenlasten kanssa yhdessä nauttimassa teatterista ja nykytanssista. Neljä kymmenestä suomalaisesta käy teatterissa vähintään kerran vuodessa, en ole yksin esittävän taiteen kaipuuni kanssa.

Kulttuuripääkaupunkihakemuksen valmistelu alkaa olla loppusuoralla. Yksi valintakriteereistä koskee asukkaiden osallistumista kulttuuriohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. Pitkään kulttuurin kanssa työskennelleenä olen yrittänyt tosissani astua pois omalta mukavuusalueelta ja tunnistaa uusia kulttuurin ilmentymiä ihmisten elämästä. Kulttuurin käsitettä voi venyttää ilman riskiä sen särkymisestä.

Jokaisen elämässä on kulttuuria, tärkeitä ja merkityksellisiä asioita, jotka tekevät elämästä mielenkiintoisemman ja mukavamman. Kulttuuriset ilmiöt yhdistävät ihmisiä, mutta ne voivat myös erottaa. Ihmiskunnan kulttuuriperintö on lainaa toinen toisiltamme, menneiltä sukupolvilta tuleville. Meille tärkeät perinteiset asiat perunasta ja kahvista keinutuoliin ovat kulttuurista lainaa, jotka olemme ottaneet omiksemme.

Hyvät uutiset tulevat tässä: meidän ei tarvitse valita vain yhtä kulttuuria ja sulkea muita pois, ne mahtuvat elämään rinnakkain. Meidän on vain opittava ymmärtämään, että minun kulttuurini ei ole pois sinun kulttuuristasi. Rikkautta on oppia ymmärtämään ja nauttimaan uusista kulttuurisista ilmiöistä. Juuri sitä uskon Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden tarjoavan meille kaikille, kulttuuri-ilmastonmuutos merkitsee uusia kokemuksia ja ajattelun avartamista.

 

Piia Rantala-Korhonen, Oulu2026-hankejohtaja

Monialainen valtuuskunta seuraa Oulu2026-hankkeen etenemisestä

Kädet

Oulun matkaa kulttuuripääkaupungiksi seuraa melkoisen vaikuttava joukko eri alan edustajia ja päättäjiä. Tätä joukkoa kutsutaan nimellä valtuuskunta.

Valtuuskunnan tehtävänä on toimia hankkeen tärkeinä sanansaattajina omille sidosryhmilleen. Valtuuskunnan jäsenet vievät tietoa eteenpäin omissa yhteisöissään. Valtuuskunnassa on jäseniä jokaisesta 32:sta Oulu2026-yhteistyökunnasta ja laajasti eri sidosryhmistä. Jäseniä on muun muassa yliopistolta, ammattikorkeakoululta, aluehallintovirastolta, Pohjois-Pohjanmaan liitolta, Kalevasta, Oulun Osuuspankilta, Osuuskauppa Arinalta, Nokialta, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja urheilu ry:ltä, Taiteen edistämiskeskukselta, Oulun Kärpiltä sekä paikallisia poliittisia vaikuttajia.

Valtuuskunta kokoontuu noin neljästi vuodessa. Heille annetaan aina tilannekatsaus hankkeen etenemisestä. Puheenjohtajana toimii Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala. Kokouksen jälkeen valtuuskunnalle toimitetaan esityspaketti, jota he voivat hyödyntää omissa verkostoissaan.

Oulu2026 -valtuuskunta 2020-2021 (pdf)

Häpeätahrasta tähdeksi

Oulun ystävyyskaupunki Matera on toinen vuoden 2019 Euroopan kulttuuripääkaupungeista Bulgarian Plovdivin ohella. Tutustuimme lokakuussa Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan liiton edustajien kanssa tähän omaperäiseen eteläitalialaiseen kaupunkiin. Matera on maailman...

Tuunaa Rössy -kisa julistettiin alkaneeksi

Kokkimestari Janne Pekkala (oik.) avasi muiden mestareiden kanssa Tuuna rössy -kilpailun.

Tuunaa Rössy -ruokakilpailu käynnistyi, suojelijana Rössypottuseura

Kaikille avoin kilpailu haastaa tekemään rössystä muutakin kuin rössypottua

 

Oulun Paistinkääntäjät ry, Pohjois-Pohjanmaan Keittiömestarit ry ja Viskaalin tila julkistivat torstaina 25. lokakuuta Valkean Kesäkadulla kaikille avoimen kisan, jossa tarkoituksena on tuunata oululaisesta perinneherkusta eli rössypotusta uusi ruokalaji.

Pääpalkintona on päivä yhdelle hengelle rössynteossa Viskaalissa ja lisäksi palkintoina on 200 euron lahjakortti Sokos Herkkuun, lahjakortteja oululaisiin ravintoloihin, Viskaalin tuotekasseja sekä Meater-lihapaistomittari. Tuomaristo koostuu järjestäjätahojen edustajista, joista suurin osa on ravintola-alan ammattilaisia. Yhtenä tuomarina toimii myös rössyasiantuntija Janne Pekkala.

Kilpailun suojelijana toimii Rössypottuseura, joka Oulussa syntyneen ja täällä koulunsa käyneen, seuran jäsenen, tietokirjailija Risto Uimosen mukaan pitää Tuunaa Rössy -kilpailuna erittäin hyvänä ja tärkeänä juttuna.

“Oulu tarvitsee tällaisia omaa identiteettiään ja paikallista ruokakulttuuria korostavia hyväntuulisia tapahtumia. Rössypottu on omintakeinen paikkakuntasidonnainen ruoka, joka profiloi Oulua ja sen ympäristökuntia, jos sitä tehdään tunnetuksi ja kehitetään perinteitä kunnioittaen”, sanoo Risto Uimonen.

Oululaisten on syytä tuoda esille omia perinneherkkujaan.

“Maailma on täynnä paikkoja, joissa ollaan ylpeitä omista paikallisista ruoista. Siinä on mallia oululaisillekin. Rössypottuseura vaalii rössypottuperinteitä pääkaupunkiseudulla muun muassa tilaamalla sitä omiin tapahtumiinsa vähintään kerran vuodessa. Järjestimme vuonna 1999 Helsingissä oman kilpailumme, jonka teemana oli Rössypotusta euroajan ruoka. Tapahtuma noteerattiin etelän mediassakin”, Uimonen lisää.

Tuunaa Rössy! – kilpailuun voi osallistua lähettämällä mahdollisimman tarkan reseptin neljälle hengelle ja kuvan omasta rössyruuasta tuunaarossy.fi -sivustolla olevan lomakkeen kautta tai postitse. Osallistumisaika päättyy 11. tammikuuta 2019. Voittajat julkaistaan 26. tammikuuta Valkean Kesäkadun palkintojenjakotilaisuudessa.

”Haluamme haastaa samalla kaikki oululaiset ja pohjoispohjalaiset Oulun kaupunkia, yrityksiä, ravintoloita myöten nostamaan meidän ikiomaa perinneherkkuamme sille kuuluvaan asemaan. Olisi hienoa, jos rössystä kilpailun myötä innostuttaisiin rakentamaan muutakin: tapahtumia, katuruokaerikoisuuksia ja hyödyntämään sitä esimerkiksi matkailussa”, Tuula Kukkola-Räinä, Paistinkääntäjä ja Viskaalin tilan emäntä sanoo.

Lisätietoja: Viskaalin tila